Missä sitä ollaan oikein!

Mennään ja tullaan. Oltiin kuumaa pitämässä Savossa ja nyt palasimme kotio Vantaalle yhtä lämpimään.
Piha on kaameassa tilassa. Tätä se on, kun on kaksi pihaa, 300 km väliä. Molemmat ovat aikamoisia työllistäjiä.
Maalla olen suosiolla sallinut kaikenlaisen metsän antimien levitä pihapiiriin, sillä metsästähän tämä pihamme on irroitettu. Metsä yrittää vallata sen takaisin. Olen leikannut pienistä luonontaimista piha-aitaa, ja on se jo ihan pensasaidan näköinen. Juhannusruusut vajoavat heinikkoon. Se on niin piikikäs, että sen raivaaminen on tuskallista.
Isäntä ajaa nurmikkoa itsepintaisesti. Parhaimmillaan siinä menee yli 2 h. Mutta onhan se kuin samettia sitten, jo 60 v. sitä on tahkottu, vaikka edellisellä polvella ei ollut kuin viikate.
Mustikkaa olisi nyt. Pieni sade olisi kyllä tarpeen.

Missäs te muut luuraatte?   

faari kirjoitti:

Meni tuo superkuukin ilman sen kummempia ihmeitä (maanjäristykset ym)

Yritin kytätä sitä metsän keskeltä, mutta ei niin vilahdustakaan näkynyt. Missähän se luurasi. Olemme mäntymetsän sisällä ja kuu oli ilmeisesti taivaan rannassa. En edes ilmansuuntaa tiennyt.

Tämä helle ottaa jo voimille. Lähdemme kaupunkiin etsimään viileyttä. Ulkona varjossa on n. 30 ja sisällä 26. Se hyöty metsän puista, että mökkiin osuu aina varjo jostakin. Sisällä ristivedossa pysyy olemaan.

Jussi meni ihan rauhallisesti. Kuulemma tuolla mäen takana oli tarvittu tinanappeja erotuomariksi perheriidassa, mutta täällä aurinkoisemmalla reunalla kaikki nukkuivat rauhassa jo silloin.
Ajateltiin Turkuun pakenemista jos liikaa olisi tullut nuorisojuoppoja naapuriin, mutta ilmeisesti olivat enemmän "sivistyksen" parissa.

Meni tuo superkuukin ilman sen kummempia ihmeitä (maanjäristykset ym)

[You must be registered and logged in to see this link.]

Näin amerikassa

Tultiin juuri mökille. Ihan hirveä sadepilvi kyttäsi metsän takana pitkän aikaa matkan varrella. Kuin Sateenjumalalla olisi tiskivuoro ja ruostumatonta terästä oleva tiskipöytä olisi levitetty koko taivaan leveydelle. Muutama vaaleampi pilvi sen päällä.

Kotipihalla satoi pikkuhiukan. Pilvet hajosivat ja aurinko alkoi paistaa.
Viikossa oli satanut 27 mm.

Niin että mökille on tultu juhannusta viettämään. Hauskaa sydänkesää myös teille muillekin.

Tulkka Turkku vaa, tääl on kaupunkis hyvää tilaa jussin. Onhan teillä se lukaali tääl.


ps. kumma kun tässä on tuo lainaa toimisto muuttunut. Oleks sää menny sorkkima jottai?

Näkyy minulla olevan aina vaan pidempi väli, kun tänne kurkkaan.
Useimmiten tuo nettiaika on nykyään sähköpostin lukemista ja uutisotsikoiden selaamista Amppareista.
[You must be registered and logged in to see this link.]

Minnekähän tätä juhannusta pakoilisi täältä Airiston rannalta, kun lupaavat lämmintä rymykeliäkin

Ehkä keskelle Turkua - kylähän on lähes tyhjä!

MdK kirjoitti:

Kuinkahan noille silikoonipusseille käy auringossa?

Pip - poks

Kuinkahan noille silikoonipusseille käy auringossa?

Taisi olla meilläkin viimeinen kerta omalla autolla. Alkaa tuo menoneste olla sen hintaista, että lentäminen kannattaa.
Ainakin täällä on lämmintä. Liki 30 pihalla varjossa.

[You must be registered and logged in to see this link.]

Rankkasateet vuorilla olivat huuhtoneet lähiramblan pohjalla kasvaneet pensaat mukaansa. Myrsky painoi ne rantaan. Mukana oli ollut pari sikaa ja hevonen, joka oli joutunut virran vietäväksi kun rantapenkka sortui. Tuossa uomassa ei sentään ihmiset parkkeeraa autojaan.

Tänään oli jo suurin osa risuista viety pois ja saksalaiset sopivat hyvin petankkia pelaamaan.

[You must be registered and logged in to see this link.]

faari kirjoitti:

Epsanjassa oltaneen joskus viikon päästä.

Toivottavasti eivät mellakat liehu teidän kotikadullanne.

Muuttolinnut taas tekevät lähtöään. Hyvää matkaa! Kävin eilen tapaamassa tuttua pariskuntaa Cafe Artissa. lauantaina palaavat hekin Torrevieja-asuntoonsa. He pääsevät helpommalla lentäen, auto on siellä sekä täällä. Mites on matkakuvien laita, tehän olitte reisussa.

Viime päivät mennyt kesämökkiä siivotessa talvikuntoon. Perjantaina ajetaan Ruotsin halki ja lauantaina sitten Saksaa pitkälle.
Epsanjassa oltaneen joskus viikon päästä.

Tytär aloitteli minulla viikkoja sitten kaappien tutkimista ja perkaamista, mutta on nyt kaikonnut omiin kiireisiinsä ja asia jäi puolitiehen. Yksi hylly ruokakaapissani on tyhjä, en ole vielä keksinyt, mitä sieltä on hävitetty - luultavasti jotain sitä lajia, jossa tyttären mielestä hävyttömän vanha viimeisen käyttöpäivän lukema. Kerran hävisi vastaavassa tutkimuksessa maustehyllystäni yli puolet purkeistani. Ikkunoistani ei näy kohta läpi ollenkaan, mutta minkäänmoista kiirettä en koe ikkunanpesuun. Vielä sieltä aurinko paistaa läpi, jos sattuu aurinkoinen keli - ja sateella on samantekevää näkyykö läpi ollenkaan, ja niin, sadehan voisi puhdistaa ikkunat saman tien.

Tarttis saada siivooja - mutta kun pitäisi siivota, ennen kuin kehtaa päästää siivoojaas sisäänkään.

Kesä on mennyt. Minulla on ollut kauhea riiviö hävittää nurkista pois kaikki tarpeeton.
Olen vienyt erinäisiä lasteja kaatopaikalle. Kirjoja, vaatteita ja astioita olen vienyt
Erikshjälpenille, joilla on myymälä lähikaupungissa. Odottelen vielä poikaa käymään että
vie omat kamansa täältä minun varastoista Göteborgiin.

Tässä tyhjennyksessä on mennyt oma aikansa kun ei jaksa kovin paljoa yhdellä kertaa.
Sitten on mennyt jonkin aikaa miettiessä, joko olen valmis eroamaan tietyistä esineistä.
Eräänä päivänä sain päähäni että sänkyjä on liikaa ja päätin "teloittaa" yhden IKEA-sängyn.
Onhan minulla varastoissa sirkkelikäsisaha, mutta en muistanut kuinka sen saa käyntiin.
Onneksi osaan käyttää pokasahaa ja vedin sängyn sivulaudat palasiksi.

Keljumaisin tehtävä oli vetää esille iso laatikko missä oli kaikenmaailman ruuveja ja nauloja
sikinsokin. Se on ollut sellainen "jos-sattuu-tarvitsemaan"-laatikko, kulkenyt mukana kohta
30 vuotta ja harvoin sitä on tarvinnut mennä penkomaan. Kaasin armotta kaiken metallin-
keräyskonttiin. Olihan mulla sitten vielä toinen iso laatikko täynnä aivan uusia naula- ja
ruuvipakkauksia, riittäisi vaikka uuden talon rakentamiseen. Siitä olen jakanut ruuveja
ja nauloja, betoninauloja ym kaikille, joilla on jokin rakennus- tai korjausprojekti vaiheessa. :-)

Painavat puiset kalusteet kattoterassilta myin eräälle ystäväpariskunnalle. Kaduin, että olin
ne ostanut kun en enää jaksa itse nostella niitä talvisäilöön ja säilöstä pois. Hankin kevyemmät
kalusteet tilalle ensi keväänä.

Muutaman päivän päästä keskeytän nämä nurkkien tyhjennykset ja lennän Suomeen
kotimieheksi veljen huusholliin. Veli vaimoineen lähtee lomille ja minä huolehdin koululaisista.

faari kirjoitti:

onkohan minulle tullut se eläkeläistauti, ettei ehdi enää mitään kun on niin "kiire"

Just sitä se on. Eläkeläistauti! Faari on hyvä lukemaan itseään.
Kiirettä pukkaa - jotkut väittävät jotain semmoista, että hitaampia oltaisiin kuin ennen eikä siksi ehditä saada aikaan mitään kummempaa - ei toki, on vain harkittavaa enemmän kuin ennen. Pääsenkö esim. äheltämään itseni tuolille ja seisomaan sillä yhdellä jalalla, että ylettyisin yläkaapin ylempiin tavaroihin. Toistaiseksi se on onnistunut.

onkohan minulle tullut se eläkeläistauti, ettei ehdi enää mitään kun on niin "kiire"

Edes hönkäisen.
Ilmeisesti Ikinörtit ovat tiensä päässä.

Ollaanko kaikki jo sanottu mitä mielessä on liikkunut.

[You must be registered and logged in to see this link.]

Sumenkielen opetusta Zayanille 3v
Mummu Zayanille: sano poro,
Zayan mummulle: cow
mummu: ei ei sano PORO
Zayan kiukkuisesti: COW COW (lehma)

Minun tyttäreni eivät (vielä?) tajua, että minun tilannettani voisi joskus tarkistaa. Eivät paljoa perään kysele eivätkä hermostu, jos en heti ole vastaamassa. Jos olen matkalla etelässä enkä viestittele, saattaa monen päivän päästä tulla kysymys tekstiviestinä: Miten menee? Retorisena kysymyksenä vähän pidän sitäkin, ikään kuin oltaisiin kohteliaita eikä suinkaan uskota, että mummo voisi oikeesti olla pulassa. Saattavatpa vielä uskoa, että olen kuolematon tai ainakin pahuksen sitkeä. Kai sitä viimemainittua taidan ollakin, taipuu vaan ei taitu, vaikka kroppa jo rutisee uhkaavasti.

Kerran vuosia sitten tytär soitti hiukka huolestuneena. Olin vastannut hänen tekstiviestiinsä ja näpytellyt tekstin pistämättä silmäklaseja nokalleni. Tuloksenhan arvaa, viestissä oli useita kirjainvirheitä, joka kai pisti uskomaan, että päässäni oli ratkennut jotain. Kai sitten uskoi elämäni olevan jotakuinkin raiteillaan, kun oli hetken jututtanut.

Katleija kirjoitti:

Katsoin kännystä niin 15 x oli tytär soittanut.

Minun ei tarvitse panna äänettömälle, vaan unohtaa känny käsilaukkuun. Siellä se vain pihisee, enkä kuule sitä.
Onneksi perhe ei hermostu, kun en vastaa. Ovat tottuneet siihen, että mummoparka ei kuule.

Luovuin lankapuhelimesta kesäkuussa. Saa nähdä toivunko siitä menetyksestä.

Ennen en ole antihistamiinia syönyt, nyt syön ja kamalasti väsyttää. Sitten vielä tuossa oik. takajalassa on ruusu. Ruusujen pitäisi olla maljakossa, mutta minulla se on jalassa. No antibiootilla pitäisi lähteä.
Päivällä nukutti kovasti ja panin kännynkin äänettömälle ja se unohtui päälle. Tytär huolestui toisella puolella kaupunkia, kun minä en vastannut puhelimeen. Olohuoneessa istuin kun kuulin että ovea kropattiin, sattui olemaan turvaketju päällä ja tytär oli avaimellaan sisään tulossa ja siellä kolisteli.
Oli kai se helpotus hänelle että hengissä olen, voi voi sitä tyttöä.
Katsoin kännystä niin 15 x oli tytär soittanut.

Niinpä hönkäisen minäkin, että moikka vaan moikka! Vaikka mitään asiaa ei juuri nyt mielessäni liiku, saunan jälkeinen täydellinen muistinmenetys tai muu kohtalokas aivokatkos.

Soffasta lojumasta ponkaisin pelästyneenä ylös, kun ulkoa alkoi kuulua kovaa kohinaa - tosi rankka sadekuuro. Onneksi ei tarvitse olla juuri nyt liikkeellä ulkona. Nukahdellen ja ohjelmaa takaisinpäin kelaten olen katsellut digiboxilta Unelmien poikamiestä, hempeää ja lempeää. Ja siitäpä syntyykin kysymys: Mistähän itselleen sen unelmien sankarin vielä löytäisi? Ei ole täällä Ikinörteissä ketään innokasta? No, tulipa kysytyksi. Ei tarvitse enää tulla valkoisella ratsullakaan, ihan palvelualtis ja viksu herrasmies riittäisi. Tosin tiedän, miten tuokin Unelmien poikamiehen Jaken valinta menee pieleen, sillä olen kurkannut netistä, kuka hänet saa. Hänet saa kaikkein kuvottavin ja toisten morsmaikkuehdokkaiden inhoama Vienna, jota minäkin koko ajan olen inhonnut. Kolmen kuukauden päästä tämä pari onkin sitten jo toistensa pahimpia vihamiehiä ja eroavat ja sitä rataa ...
Totta puhuen, ei sellaisia valkoisella ratsulla tulevia sankareita enää ole elossakaan eikä ainakaan vapaana, joten eiköhän jatketa matkaa, kuten tähänkin asti, ihan vapaana mummelina vain. Kipeän polveni kanssa en pääsisi sinne hevosen selkäänkään kuin Pekka Niskan nosturien avulla karauttamaan vaaleanpunaiseen unelmaan sankarini kanssa, joten ..... hohhoijaa! Unohdetaan haaveet, realismi voittaa aina! Eihän tästä putoa kuin luuralta laattiaalle, sanovat pohojalaaset.

Omaa ohjettani noudattaen hönkäisen, että lähdimme mökille loppukesän lämmön houkuttamina.
Puskissa on mustat viinimarjat parhaimmillaan. Varmaan pitää poimia. Naapuri on yleensä keittänyt talven mehunsa meidän marjoista, kun emme aina ole oikealla hetkellä paikalla itse.

Läppärini on konstaillut, toivon nyt, että se toimii, oli huollossa pari viikkoa.

Taitaa toisillekin käydä kuten minulle. Katson palstalle ja huomaan, ettei kukaan ole oikein mitään viime päivinä itsestään ilmoitellut - ja niin jää itseltäkin se kirjoittaminen, kun ei keksi tyhjästä asiaa.

Juhannuksen jälkeen olen ehtinyt reissata Rhodoksella (liian kuumaa oli kylläkin minulle) ja kahdestikin kotimaassa sukuloimassa ja nyt on saamaton olo, kuten aina kesällä, kun asuu yksin eikä harrastusmenoja ole tarpeeksi pitämään yllä jonkinlaista elämän lukujärjestystä. Huomaan, etten osaa elää ilman noita harrastemenoja täysipainoisesti, joten toivottavasti liikuntakyky pysyy mahdollisimman pitkään, ettei niistä tarvitse luopua! Ensi kuun alussahan ne harrastusmenot taas alkavat. Olisin surkea kitisijä ja hankala ihminen (kuten juuri nyt), jos en enää ollenkaan pääsisi mökistäni tuulettumaan ja humputtelemaan. Hävettää tunnustaa, mutta minkäs totuudelle voit!

Jonnekin katosi aamuinen viesti, jossa kävi ilmi, että kyllä palstalla käydään, mutta ei hönkäistä mitään!
Sama juttu on minullekin sattunut.
On mukamas kaikki asiat maailmassa jo käyty läpi tällä palstalla.

Tehkäämme parannus, kansalaiset. Voihan sitä vaikka vain moikata.

Miten Maikki sun kävi? Toitko viskipullon?