Päivää!

First topic message reminder :

Niin että päivää kaikille.

Tässä on kaunis sunnuntaipäivä menossa. Minä olen kiillottanut täysin mustuneita hopealusikoita edesmenneen veljeni keittiön kaapista.
Meneehän tämä pyhäpäivä silläkin tavalla.
Pohdiskelen vaan, miten suojaisin lusikat, kun ne pakkaavat tummumaan käytön puutteessa. Kahvilusikat on itsekullakin käytössä, mutta kukapa nyt tarvitsee hopeisia puurolusikoita erityisen kiivaasti! Poikasmies nyt ei ainakaan. Kamala homma niissä. Onneksi on se savipitoinen puhdistusaine, joita saa ostaa markkinoilta ja myyjäisistä. Sillä aika hyvin saa tummuneet kohdat sulamaan. Hopeankiillotusaineet eivät pure ainakaan helposti pahasti  mustuneisiin kohtiin.

Hyvä neuvo on tietysti se alumiinin kanssa keittäminen, mutta ei ole sellaista kattilaa, jonka raaskisin pilata. Eikä muuten mitään alumiiniakaan, sillä sekin menee pikimustaksi, kokeltu on. Yksi katkennut alumiinilusikka minulla oli tähän varattuna vuosia, mutta se on jo  kadonnut maailman myrskyissä.

Lauantaipäivää!

Pidän Maikille peukkuja pystyssä että vanha kotimaa alkaa kiinnostaa
niin paljon, että haluat muuttaa takaisin Suomeen ja ympyrä sulkeutuu.
Katleija, vaari ja Pena ehkä voivat antaa vihjeitä, mistä kannattaa
kysellä asuntoa.

Itsekin olen hyvin odottavalla kannalla, mitä kevät tuo tullessaan.
Alkuviikosta olin ostoksilla lähikaupungissa ja parkkipaikalla tuli paikallis-
lehden toimittaja kyselemään suunnittelenko jonkun pitemmän matkan
tekoa tänä vuonan.  Vastasin että  olen päättämässä 50 vuotta kestänyttä
matkaani ja pääsen ehkä tänä vuonna takaisin kotiin.  
Ensi viikon tiistaina olisin ollut lähdössä Sri Lankalle jos olisin ollut näistä
maallisista huolista irti!

Mirjamarja kertoi naapurinsa leikkauksesta ja komplikaatioista.  Kyllä se
tässä iässä on sattumanvaraista kuinka milloinkin selviää tai ei selviä.
Ei lääkäritkään aina selviä olipahan minkälainen hoitotiimi tahansa ympärillä.
Miesystäväni kuoli heinäkuussa.  Hänelle tehtiin lonkkaleikkaus tammikuussa.
Sitten hän sai keuhkotulehduksen sen jälkeen kun oli tullut kotiin. Se saatiin
kuntoon, mutta uusiutui kesäkuussa ja oli niin aggressiivista lajia että siihen
hänen elämänsä päättyi.

Jokaisesta päivästä saa olla kiitollinen kun herää ja pystyy vielä jäseniään
liikuttelemaan.

Täällä olemme myös saaneet iloita kauniista talvimaisemista kolmen päivän ajan
Jos osaan niin laitan tähän yhden kuvan, jonka olen ottanut parvekkeelta.

Voikaa hyvin, nörttiystäväni!  

Päivää.
Viikko on ollut huolta täynnä, kun ystäväni ja naapurini, jonka olen tuntenut 45 v. joutui lonkkaleikkaukseen 1,5 viikkoa sitten. Se meni ihan hyvin, ja hän oli jo toipumassa toipilaskodissa, kun saikin yllättäen keuhkokuumeen.
Ikäihmisellä se ei ole helppo tapaus, ja hän oli todella menomatkalla viikon alussa, mutta eilen oli toipunut jo niin, ettei enää tarvinnut happinaamaria.
Ajattelin koko ajan, että vielä joitakin vuosia sitten ei olisi mitään toivoa ollut, mutta nyt happilaitteet olivat niin tehokkaat, että hän sai hengitetyksi. Hänellä on entuudestaan muitakin sairauksia ja sitten tämä leikkaus. Kyllä yli kahdeksankymppinen kestää yllättävän paljon!

Päivä on valoisa ja kaunis, lunta on satanut ja maisema on puhdas ja puissa kevyt lumikerros.
On hyvä mieli.

Tama sivu aukesi merkillisessa muodossa,Oleskeluluvan saanti on vaikeutunut kaikkialla hakioita paljon ja valtio tutkii perusteellisesti hakian taustat,
79v on ikaraja senjalkeen luvansaanti vikeutuu ja mina taytan 79v huhtikuussa siksi hain sita nyt,oleskelulupa edellytta etta asuu jenkkilassa vahintain 6kk vuodessa joten voin olla talvisin Islamabadissa ja kevaan,kesan ja syksyn taalla. Ny minua kiinnostaa Suomikin varsinkin Turun seutu jossa on paljon sukulaisia.
Voiskohan Katleija neuvoa milta alueelta kannattaa ikaihmisen vuokrata kaksion jossa ovat palvelut lahella samoin bussiliikenne?

Ihmettelen aina, miksi oleskeluluvan saanti kestää niin kauhean kauan. Amerikassa on varmaan paljon isompi määrä hakijoita, mutta täällä koto-Suomessakin menee monta kuukautta, jona aikana maahan tullut ei voi kuin odottaa.
Oletko sinä jättämässä kokonaan kauniin Islamabadin kotisi?

Heippa taalta jenkkilasta,on kylma eilen satoi vetta ja tanaan on tiet jaassa pikkupakkasta,en uskalla menna kavelylle etten kaadu ja katko luitani.
Tuon Vanja enon naimme nuoruudessamme mieheni kanssa Lontoossa Old Vick teatterissa nautin todella tykkaan Venajan kirjallisuudesta,kuuluun kirjakerhoon taalla kirja oli Dostoevskyn Karamazovin veljekset,oli siina lukemista ja silmat vasyi,olen sen aikaisemmin lukenut suomeksi ja on se meilla kotona kirjahyllyssa toivottavasti vielakin,samoin Tolstoin ja ym venalaisia kirjoja,
Tuollaista aanikirjaa minakin kaipaan olis kyva englannin kielen lausumiselle.
Muakin sapettaa ihan oikeesti ei nyt oo hyva aika sairastumisille ennenkuin saan oleskelu luvan herra ties koska.
Voi kun paasis viela edes kerran teatteriin tai konserttiin meidan nuoriso ei harrasta kumpaakaan joten toiveeksi jaa.

Minä luin kymmeniä kirjoja sokeain äänikirjastudiossa 50-luvulla. Monta vuotta joka keskiviikko. Se oli mukavaa, oma kielikin kehittyi ja tuli tosiaan tutustuttua kaikenlaiseen kirjallisuuteen. Tosin pysyttelin enimmäkseen viihdekirjoissa ja dekkareissa. Siellä kävi ammattilaiset lukemassa vakavaa maailmankirjallisuutta.
Nyt en edes tiedä, mistä saisin äänikirjan lainaksi. Kirjastostako?

Minäkin haluaisin nähdä Vanjaenon, mutta aikaisempien kokemuksieni mukaan helsinkiläisen on vaikea saada lippuja. Ne menevät juuri niille kerhoille ja teatteripiireille! En tiedä, onko tilanne yhä tämä.
Muistan, että kerran tosi kauan sitten yritin saada liput itselleni ja äidilleni. Siihen aikaan niitä alettiin myydä kassalla kaksi viikkoa ennen esitystä klo 9 aamulla. Menin jonoon monena päivänä, aina ne olivat loppuunmyydyt. Lopulta äitini soitti maaseutukaupungista ja tilasi liput lippukassasta. Hän sai ne yhdellä puhelinsoitolla.

mirjamarja kirjoitti:

Vaisua on Ikinörttien elämä näköjään. Katleija sentään pääsee tevatteriin. Mitä katsomaan? Minä päätin liittyä kirjaston lukupiiriin. Saa nähdä millaisia kirjoja siellä käsitellään. Menen ihan kylmiltäni ja valmistautumatta.

Ethän sinäkään ihan jumittunut kotiisi ole kun vielä lähdit kokeilemaan uutta harrastusta. Minä saan käyttää tahdon voimiani saadakseni itseni liikkeelle. Kun opiston opiskelijayhdistyksen retkien järjestelijä lähettää tiedon tulevista matkoista sähköpostiin, niin helppo on valmiille matkalle lähtö. Ilmottautuminen ja maksaminen verkkopankissa, sitten vaan mukaan tuttuun seuraan.
Kansallisteatterissa kävimme Tsehovin Vanja-enoa katsomassa, eikä pettyä tarvinnut. Yhden aikaan yöllä palasimme Turkuun, joten pari päivää meni huilaamiseen.

Pitäisi hankkia yöpöydälle semmoinen kelloradio missä olisi cd-soitin, jotta voisi äänikirjoja kuunnella. Sängyssä lukeminen on jo niin hankalaa. Minulla kirjojen luku on jäänyt aika vähiin, silmät väsyy.

Päivää:
Tai iltahan jo on.
Talvi ei meinaa tänne tulla kuin pikipäin pistäytymään. Taas on lämpöasteita, vaikka olleen jo iltayössä täällä. Lumet sulavat. Aika paljon sitä on kyllä tullut pyrypäivinä, ja puoli Suomea kärsiin ns. tykkylumesta, joka kerääntyy puihin ja kaataa ne sähkölankojen päälle. Sähkömiehet raatavat metsissä yötäpäivää.

Vaisua on Ikinörttien elämä näköjään. Katleija sentään pääsee tevatteriin. Mitä katsomaan? Minä päätin liittyä kirjaston lukupiiriin. Saa nähdä millaisia kirjoja siellä käsitellään. Menen ihan kylmiltäni ja valmistautumatta.

Olen opetellut nukkumista uudessa sängyssä. Kroppa ei viihdy, vaan ajaa minut jalkeille 5-6 tunnin jälkeen.    Nojatuolissa saa myös hyvät unet. Jatkan usein aamukahvin jälkeen nukkumista tv:n mutinoita kuunnellen.  

Hei nörtit!
Meinasin jo hermostua kun en päässyt kirjautumaan. Poistin koneeni muistista kaikki salasanani ja ne olivat minulla paperilistalla. Kun sitten yritin sillä listan salasanalla kirjautua niin vääräksi nörttipalsta sen väitti. Nyt huomasin tuon tekstin salasanan unohtamisesta ja hyvä juttu tällä uudella taas kaikki sujuu. Pitäähän tänne päästä välillä ilmottautumaan teille muutamalle uskolliselle. HYVÄÄ UUTTA VUOTTA vaan meille. Vuosi onkin jo hyvässä alussa.

Sängyistä puheen ollen, se onkin hyvin tärkeä huonekalu. Ei ole hyvä jos huono peti paikat kipeiksi saa. Muutenkin uni on herkempää tässä iässä. Toinen tärkeä asia on sopivat kengät. Kovin vaativaisiksi ovat ainakin minun jalkani tulleet.
Nyt harjoittelen noilla hienommilla menosaapikkaillani kävelemistä sisällä ennen Helsingin teatterireissulle lähtöä. Herranjestat ihan horjutti nuo 5,5cm korot ja kertausta vaatii niillä kävely. Perjantaina on meno, mutta voi olla että uudet saapikkaat tai nilkkurit tulee ostettua. Menot ovat kovasti vähentyneet ja mukavia matalia arkijalkineita tulee vain käytettyä. Enimmät menot ovatkin nykyään kaupassa käyntejä.

Olisin halunnut ostaa uuden sängyn minäkin, mutta jos on muutto
edessä niin ostan vasta uuteen asuntoon.

Tällä hetkellä minulla on parisängyt, joissa on runkopatjat ja niitten päällä
7 cm petauspatjat. Alusta tuntui liian kovalta niin ajattelin että kokeilenpa
20 cm resooripatjoja (onko se joustopatja vai mitä suomeksi?) runkopatjojen
päällä. Siihen vielä ne petauspatjat. Sängyistä tuli niin korkeat että tarvitsin
melkein tikapuut että pääsin sänkyyn.
Poika vaihtoi sänkyihin jalat ja nyt sängyt näyttävät "continental-sängyiltä".

Ongelma on nyt, että ne ovat liian pehmeät ja sängyssä saa mulkkerehtia
aikansa ennenkuin sieltä pääsee ylös.
Siispä nukun nyt poikkiteloin ja alusta on sopivan tukeva ja sopivan pehmeä.
Joskus on lyhytkasvuisuudestakin hyötyä!

Mutta olohuoneen sohvassa on jotakin omituista. Kun siihen asettuu pitkälleen
ja katsoo jotakin tv-ohjelmaa niin uni tulee heti!

Juu, minä vaihdoin myös vanhan, pehmeäksi nukutun superlonpatjan petauspatjan paikalle, ja viime yönä nukuin ihan hyvin.
Noidannuolikin rauhoittui.

Onnea uudelle sangylle ja patjalle.Taalla jenkkilassa minulla on joku jousi patja,tunsin sen liian kovaksi,ostettiin ehka noin 5cm paksuinen pehmea foam mattres ja on aivan ihana,ei satu eika ole selka jaykkyytta,

Päivää.
Ostinpa uuden sängyn, joka on mainostettu ja terveellinen mikäliejoustopatja. Oudolta tuntui totta kai sen vanhan, painuneen patjan jälkeen, mutta piankos ruoto tähän tottuu, ajattelin. Kunnes tänä aamuna olin sitten heinäseiväs-tilassa hyvän ja tukevan uutuustuotteen päällä. Hivuttauduin sitten varoen pois lepotilasta ja kuljeskelin ympäriinsä selkääni verrytellen, mutta uhkaavalta tuntuu kaiken aikaa, sillä kun on kerran ollut noidannuoli, niin aina se on uhkaamassa. Joku lihassolmu selässä aina samassa paikassa ihan vain odottamassa sopivaa tilaisuutta.

Enhän minä voi tietenkään valittaa, onhan minulla jalat tallella ja nivelet paikallaan. Minulla on naapuri, jolle tehtiin 4:s lonkkaleikkaus viime viikolla, ja nyt hän sitten on kuin jalaton, kun se terve jalka vimmastui niin, että meni puuduksiin eikä toimi ollenkaan. Ja vaikka se leikattu lonkka nyt toimii, niin ei naapurini jostain syystä suostu hyppimään sillä jalalla, vaan kummastelee, miten tulee toimeen, yksin kun asuu.
Onneksi pitävät kuulemma pari viikkoa sairaalassa, että saavat sen terveen jalan kuntoon. Siinä on ilmeisesti hermopinne tms. harmi, jota yrittävät saada laukeamaan. Leikkauksen yhteydessä se kuitenkin ilmaantui, niin että syytä on tutkia.

Yöllä tuli lunta ihan reippaasti, niin että talvi on nyt sitten Vantaallakin. Minulle tämä riitää, pakkastakin on jotain 8 asteen kieppeillä, niin että ihan aito tilanne tällä. Ihan niitä Frederiikan lumityökuvia kaipailee. Hänellähän lumenluonti oli ihan harrastukseksi kehitetty.

Niin minunkin tapanani on että jos joltakin tulee joulukortti, enkä itse ole lähettänyt,
niin sitten lähtee uudenvuoden kortti liikkeelle.
Korttimäärä on kyllä vähentynyt huomattavasti viime vuosien aikana. Osa korttien
lähettäjistä ja saajista on poistunut luonnollisen poistuman kautta, tai on lähtevien
joukossa.
Nuoremmat eivät ole edes omaksuneet tuollaista vanhanaikaista tapaa kuin
korttien lähettely, sähköinen kortti tai SMS saa riittää.

mirjamarja kirjoitti:

. Ehkä lähetän sähköpostia niille, joiden osoitteen tiedän.

Minä laitan aina uuden vuoden kortin niille, jolle en itse laittanut joulukorttia.

Päivää.
Nyt alkaa tulla joulukortteja nimenomaan niiltä, joille en itse ollut korttia postittanut.
En taida tehdä mitään.
Ehkä lähetän sähköpostia niille, joiden osoitteen tiedän.

Ostin kaksi joulukukkaa, siinä sijoitukseni joulukoristeluun. Kynttilöitä sentään on joka puolella, kuulemma muutaman kynttilän polttamisesta tulee yhtä paljon haitallisia hituja huoneilmaan kuin tupakanpoltosta.

Onneksi tuo vaimo on innostunut vielä kortteja postittamaan. Minä laitan muutaman sähköpostin

Kallista on lähettää joulukortteja. Suomeen lähettäminen maksaa 14 kr/kpl,
täällä Ruotsissa 6 kr joulukortista.
Kopioin itse valokuvaamiani talvimaisemia valokuvapaperille ja joulutoivotukset
kuvien käsittelylaitteessa. Ei tullut kalliiksi kun oli tarvikkeet kotona. Tänään
postitin nipun ja nippu pienenee pienenemistään vuosi vuodelta. Nuoremmat
saavat digitaalisen joulutervehdyksen.

mirjamarja kirjoitti:

Miten on joulukorttien laita, kumppanit?

Minä tajusin yht'äkkiä että huomenna on viimeinen lähetyspäivä joulukorteille. Kai ne ehtii kunhan huomisen aikana ehtii laatikkoon laittaa. Kuinka noin voi mielestä tipahtaa koko joulukorttiasia. Ilmeisesti alitajunta tuli avuksi ja muistutti viime tipassa. Odotti tietysti että muistaako muori nuo kortit muistuttamatta.

Päivää yaas.
Miten on joulukorttien laita, kumppanit?
Hikipäässä etsin taas postinumeroita.
Olen kyllä karsinut kortit minimiin, koska Hra Kusti on nostanut hinnat siihen malliin, että ei postikortteja enää viitsi lähettää. Itse kortitkin maksavat jo pari euroa ja postimerkit päälle.
Muuhunkin rahanreikää riittää.

Se on ihan tosi.
Ja oppivat kyllä maksamaan, kun pamautetaan rikki kivijalkamyymälöiden ikkunat.
Siitäs saatte.

Anarkistithan vastustavat järjestäytynyttä yhteiskuntaa kunhan sossu maksaa ylöspidon!

Päivää.
Hyvää alkanutta viikkoa. Lueskelin juuri tuossa ns. anarkistien mielipiteitä, kun olivat "mielenosoituksessa" itsenäisyyspäivän iltana. Vastustivat rahan tuhlausta rikkaiden juhlissa.
Mukana juhlimassa oli sotaveteraaneja, vanhin 101 vuotias, ja suuri joukko vapaaehtoistyöntekijöitä, kuten se 18-vuotias  neitokainen, joka on omatekoisia koruja myymällä kerännyt 50 000 euroa uuden lastensairaalan rakennusvarojen kartuttamiseksi. Yksi vantaalainen eläkeläisrouva, joka on vetänyt syrjäytyneille kahvilaa ja toimintakeskusta. Hän oli luullut, että juhlakutsu oli pilaa.
Eliittiä.      
Kivasti oli muuten tytölle siunaantunut juhlapuku, sillä muoti-ihminen Merts Otsamo oli tehnyt hänelle leningin iltaan. Hieno ele.

Anarkistit vastustivat tätä tuhlausta rikkomalla ja tuhrimalla pienyrittäjien ikkunoita kadun varrella. Uutisien välähdyksessä yksi mielenosoittaja yritti lietsoa muita riehumaan, mutta yritys oli lähinnä säälittävä, koska kaverit vain seisoivat ja kummastelivat riekkujan uhoamista. Ei tullut mitään tulosta. Taisivat polliisit vielä kyllästyäkin häneen ja korjata pois miehen.
Ainoa seuraus mielenilmaisusta lienee, että pojilla on ulosottomiehet kimpussaan monta vuotta. Jonkunhan ne jäljet on korjattava ja maksettava.
Luultavasti jopa muslimien terroristisolut naureskelivat partaansa seuratessaan tätä avutonta mielenilmausta. Yhdistäisivät voimansa, niin pääsisivät paremmin otsikoihin. Yksi vetäjistä oli rap-artisti, jonka kaveri Elastinen oli saanut kutsun linnaan. Kateus puhuu.

maikki kirjoitti:

Kiva kun faariakin joskus nakyy taalla,kuules vaari olen tullut vanhaksi ja unohtanut sun neuvosi miten tanne ladataan kuvia

Se kuva pitää ensin ladata jollekin kuvaserverille.

Osa noista servereistävaatii kirjautumisen, osa ei
Osa säilyttää kuvia kauan ja osa hävittää aika äkkiä...

Täällä näkyy usein käytettävän http://www.aijaa.com/ serveriä. Itse pidän enemmän https://imgur.com sivustosta.

Tuotakin olen nähnyt käytettävän http://www.picfront.org/
Tuolta imgurilta saa suoran kopioitavan koodin kuvalle ja valittavana on klikattavaksi kuvaksi pieni, suuri tai alkuperäinen
-------
Tämän kuvan koodi, jolla tuo tuli:

Koodi:

[url=http://imgur.com/2GmwkW9][img]http://i.imgur.com/2GmwkW9s.jpg[/img][/url]

jossa tuo pieni s -W0s.jpg- kertoo pienestä klikattavasta kuvasta small
Jos haluaa saman isona klikkauskuvana, antaa serveri koodin:

Koodi:

[url=http://imgur.com/2GmwkW9][img]http://i.imgur.com/2GmwkW9l.jpg[/img][/url]

jossa tuo img-tagien sisällä oleva  s => l  large

itse kuvan lataaminen serverille menee imgurilla hiirellä vetäen. (Tarvinnee kirjautumisen.)
Joillakin sitten kuva haetaan koneelta hakemistopuun avulla

Se yksinkertaisin temppu, jos näet kuvan, jonka haluat näyttää muille, on klikata kuvaa hiiren kakkosnapilla ja kopioida kuvan osoite leikepöydälle. Sitten klikata tuosta kirjjoitustilan yläpalkista "lisää kuva" (television näköinen kuvake, jossa pallo oikeassa alakulmassa) ja kopioida se osoite sille varattuun kenttään (URL) - mittoja voi käyttää, mutta ei pakko.


Se vanha ohjeisto oli   https://ikinortit.palstani.com/t629-faariiiiii  <======

Kiva kun faariakin joskus nakyy taalla,kuules vaari olen tullut vanhaksi ja unohtanut sun neuvosi miten tanne ladataan kuvia,kerran viel kerran viel faari opastas keratus on opintojen aiti tai isa pysyhan linjoilla

On on. Mutta kun on liitua, on liitua.
Liika fiksatiivi muuttaa värit.

Kellonaika on muuten pysynyt kohdallaan.