Vielä kerran naispappeudesta

faari kirjoitti:

Tänään kuulin että Helsingin yliopiston kahvilassa jos joutuu teologien lähelle, pääsee kuulemaan kinastekua raamatuntulkinnoista. Henki on kuulemma sellainen kuin 4 vuotiailla, jotka kinastelevat hiekkalaatikolla siitä, kumpi ol kovempi jätkä Teräsmies vai Batman!

Tapelkaa vaan teologit vakka verissä päin. Saan näppyjä moisesta ylpeyden
hedelmästä, ettei nainen muka kelpaa alttarille.

Jeesus lopetti leeviläisen pappeuden kerta heitolla omaan uhriin.
Ei tarvita enää mitään välimiestä (MIESpappi) alttarilla Jumalan
ja ihmisen välillä.
Jeesus on ainoa uhri ja ainoa välimies Jumalan ja ihmisten välillä.

Haudaltakin Hän kelpuutti naiset ilosanoman viejiksi ja miehet ei
silloinkaan ensin edes uskoneet, luulivat naisten omiansa sepittävän.

Tänään kuulin että Helsingin yliopiston kahvilassa jos joutuu teologien lähelle, pääsee kuulemaan kinastekua raamatuntulkinnoista. Henki on kuulemma sellainen kuin 4 vuotiailla, jotka kinastelevat hiekkalaatikolla siitä, kumpi ol kovempi jätkä Teräsmies vai Batman!

Naispappeus taitaa olla ikuisuuskysymys. Meillä on Suomessa menossa piispanvaali- ja piispanvaihtoviikot. Uusi arkkipiispa valitaan helmikuussa, Helsingin piispa viimeistään kesäkuussa, mutta ensimmäiseksi ehtii Suomen Luther-säätiö, joka valitsee oman piispan tässä kuussa. Olikohan se vaalipäivä jo tänään?

Luther-säätiön piispan valinta ei ole ihan yksinkertainen juttu ja tuo taas uutta pontta naispappeuskeskusteluun. Luther-säätiön piispa ei nimittäin ole osa Suomen kirkon virkarakennetta, vaan Ruotsissa toimivan samanhenkisen Missionsprovinsenin, Lähetyshiippakunnan, neljäs piispa, joka toimii Suomessa. Uuden piispan keskeisiä tehtäviä on vihkiä uusia pappeja Luther- säätiölle. Suomen luterilaisen kirkon piispat eivät suostu vihkimään naispappeuden vastustajia. Niinpä Luther-säätiön kannattajat ovat hakeneet vihkimyksensä tähän asti Missionsprovinsenilta Ruotsista.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon mukaan oman piispan valinta merkitsee Luther-säätiön irtaantumista kirkosta. Luther-säätiö puolestaan on ilmoittanut, ettei se aio edes harkita irtautumista Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta. Monet kirkon jäsenistä puolestaan ovat ilmoittaneet eroavansa kirkosta, jos Luther-säätiö jää Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Joten keskustelu naispappeudesta ei lopu tähän, vaan jatkuu, jatkuu...

Tällaiset jutut ovat varmaankin vaan viimeisiä ilmiöitä luomakunnan kruununa
olemisesta, ennenkuin tajutaan, että olemme vaan kaikki ihmisiä eikä
mitään muuta.
Mutta kauan "taisto" kestää, ennenkuin se kaikkien karjujen päähän menee.

Ei sitä käsitä.
Onkohan näitten periaatteen ihmisten mielestä Taivaan Portillakin joku jako, jonka mukaan naisihmiset ohjataan kyökin puolelle?

Ruotsalaisessa Övertorneån seurakunnassa ei ole Jumalan rauha.

Naispappivastustajista huolimatta sai Birgitta Pirhonen viran nykyisen
kirkkoherran jäätyä eläkkeelle.
Seurakunnassa on keskustelu käynyt kuumana, varsinkin sen jälkeen kun
eläkkeelle jäävä kirkkoherra antoi oman näkemyksensä sopivasta seuraajasta:
- Seuraajan on oltava arpinen karju. Seurakunta ei ole valmis valitsemaan
naista virkaan.