Syksy saapuu!

On ollut niin julmettoman hienot kelit niin nyt alkaa sopivasti syyssateet
ja myrskyt kun olisi toivonut lämmön hieman jatkuvan. Ainakin tämän
viikonlopun yli.
Pitäis nimittäin käydä Lontoossa todistamassa kun yksi suvun nuoremmasta
päästä avioituu. Auto on lähtövalmiina ja kai se on lähdettävä liitelemään
Arlandaa kohti.

Täälläkin on lunta satanut ainakin Kiirunan korkeudella. Toivottavasti
talvesta tulee yhtä lempeä kuin viime talvesta.

Ilomantsissa oli isot lumikinokset, näyttivät uutisissa. Kovin sohjoiselta kyllä näytti, raskasta lapioitavaa.
Varmaan sulaa pois heti.

Meidän mittarissa oli yöllä pari astetta lämmintä, mutta ensi yöksi povataan pakkasta.

Yök.

Toiveenne toteutuu - syksy!

Saahan nähdä onko talven viimeiset lumet Suomessa

Ei oikein vielä tunnu syksyltä. Eilenkin oli virallisesti +25º täällä, tänään ehkä
asteen pari "viileämpää". Ja tätä näyttää jatkuvan vielä vähän eteenpäin.
Viime syksynä oli yhtä lämmintä ja syksy alkoi tulla vasta marraskuussa kun
lämpötila laski +10º paikkeille.

Kun on tällaiset ilmat niin on kiva hiipiä hiljaa metsää kohti ja tehdä pieni
lenkki. Muovipussi on aina taskussa kaiken varalta, jos silmät osuvat sieniin.
Tänä syksynä on ollut paljon herkkutatteja, jotka yleensä ovat harvinaisia
näillä seuduilla. Joku sieniekspertti sanoi että ne tykkäävät kun on lämmintä.
Täällä ei ole satanut, jonka takia kantarelleja on ollut huonosti.

Olen minäkin huomannut että kun istuu paljon tietsikan ääressä niin kävely
on muuttunut töpöttelyksi.  Mutta jo muutaman hitaan kävelylenkin jälkeen
tuntuvat jalat paljon paremmalta, eikä yöllä ole niin kauheita kramppeja että
pitää pompata sängystä ylös.

Minulla ei ole mitään suuria suunnitelmia syksyn ja talven varalle, muuta
kuin että toivon talon menevän kaupaksi ja pääsen muuttamaan Suomeen
50 v  kestäneen Ruotsi-reissun jälkeen sopivasti 75 v päivää viettämään!
Pitäkää peukkuja, ettei tule sairautta tai muuta estettä.

Hei tytöt!
Ei täällä taida enää meitä montakaan käydä kurkkimassa. Melekein joka päivä kurkkaan minäkin. Nyt olikin yllätys kun oikein viestejäkin palstalla.
Syksy tulossa ja hyvä niin. Taas saa ottaa ikäänkuin uuden alun. Oli niin pitkä kuuma kausi ettein pystynyt kuin oleilemaan vaan. Sain itseni vietyä pari kertaa mereen uimaan, hyvä sekin. Tavoite on uida joka kesä niin kauan kuin suinki kykenen.
Lähi uimahalli on nyt auennut kuntosaleineen ja päättäväisesti pakotan itseni viikottain siellä käymään. Toinen aktiviteetti on työväenopiston ikääntyvien akatemian asiantuntijaluennot 1-2x viikossa. Eipä into eikä kunto taivu enempään. Ehkä tetterissa tulee käytyä.
Minä se istun liikaa ja siitä syystä kävely on mennyt kummalliseksi töpöttelyksi. Saa ihan pakottaa itsensä tekemään askeleita. Sieniä olen käynyt etsimässä tuosta lähimetsästä. Sauvat ovat aivan välttämättömät, muuten kompastelisin puiden juuriin ja liukastelisin sammaleissa. Hirveen kömpelöksi olen tullut. Kyllä minä laitan tämän tietsikan syyksi aika paljon. Se on ottanut aikaa liikkumiselta, mutta kun tämä on niin mukava harrastus.
Nyt olen jo aivan valmis petiin menemään, niin väsyttää. Huomenna tulee pojanpoka käymään. Täyttää seuraavaksi 15v ja on jo niin miesmäinen jotta. Lättyjä pojalle paistan. Hyvää yötä!

Kyllä minäkin tänne kurkistan lähes joka päivä. Pitää varmaan huutaa huomenet päivittäin, jollei muuta asian tynkää ole.

Yleinen pessimismi varmasti valtaa alaa, kun ei mitään hyvää enää tapahdu. Kaikki uutiset toinen toistaan kurjempia. Jopa sää on harmaa, vaikka säätiedotus kaiken aikaa lupaa aurinkoa ja lämpöä. Eivät sielläkään mitään tiedä!
Se Natosopimus on muuten Ruotsin kanssa yhteinen, ja nyt teidän prinssinnekin Carl Gustav tulee Turkuun Naton merkeissä. En nyt jaksanut oikein paneutua, että mikäs siellä Turuuss oikein on, jonkinmoinen näyttely ja seminaari Natosta. Kun en kiinnostunut asiasta, en lukenut artikkeleitakaan.
En edes muista sen prinssin nimeä varmaksi. Nätti poika se ainakin on, toivottavasti saapi vihdoin sen morsiammensa alttarille asti.
Se on ainakin on mukava uutinen!

Jaa, ne risut. On sellainen hehtaarin alue maata myöten nurin niskoin. Pihapiirissä on mäntyjä, niiden oksat ehkä jaksaisi silputa. Meillä on puutarhakäyttöön sopiva, mutta ei se metsätöissä käy, Oksat ovat liian paksuja.
Kantojen vuosirenkaista voi laskea 80-90 v. ja niitä on monta.
TIETYSTI, jos olisi järkevä, toimelias, voimissaan ja intoa täynnä, ja paljon paikalla, napsuttelisi oksat takkapuiksi ja kuljettaisi ne vajaan, pinoisi ja polttaisi takassa talven tullen. Havut sitten silppuisi silppurilla ja täyttäisi silpulla harvesterin jättämiä jälkiä sammalikossa.
ARVAA, mitä. Tässä iässä ei ole niin järkevä, ja on ajateltava sitäkin, että ei ehkä ole edes elävien kirjoissa, kun puut olisivat kuivuneet takkapuiksi siellä vajassa.
Perintöjä on ihan tarpeeksi muutenkin kesämökin kaapeissa ja komeroissa. Kallisarvoisia muovituoleja, 10 v. pihalla, lahoavat aidat ja kompostikehikot, puskistuneet marjapensaat ja metrin korkuiset koiranputkipellot. Kesämökki ei ole kahdeksankymppisten askartelupaikka enää, mutta tämä elämänkumppanini on silti aina sitä mieltä, että vaikka ei nyt tänään jaksakaan, niin huomenna, viimeistään ylihuomenna  pannaan toimeksi. Onneksi se jää vain puheen asteelle. Ylihuomenna ei puhuta mitään koko suunnitelmasta!

 Into olisi, mutta kun sataa, on kylmä/kuuma/tuulista/hyttysiä - niin hei! -  onhan tässä koko kesä aikaa: HUOMENNA!

Tääll´yksinäni laulelen... ja huomasin mirjamarjan viestin. Olenkin ajatellut
että olen vissiinkin ainoa joka tänne kurkistan joka päivä siinä toivossa että
kuulee mitä nörttien elämässä on ajankohtaista.

Tuli mieleen tuosta risusavotasta, että onko niitä niin paljon että ei kannata
kysellä sellaista hakemyllyä lainaksi? Sellaisia on varmaan Suomessakin kone-
ja tarvikevuokraamoissa. Sillä saisi oksat pienemmiksi ja voisi pakata sitten
vaikka säkkeihin ja rahdata pois tai jos on liiteriä niin sinne suojaan ja sitten
voisi poltella kun on paikan päällä.
Minullakin oli yhtenä päivän risusavotta kun sahasin yhdestä isosta pensaasta
oksia pois kun roikkuivat naapurin puolella. Olin sitten itse hakemyllynä: istuin
jakkaralla ja pienentelin oksat oksasaksilla säkkeihin ja kävin tyhjentämässä
säkit tuonne kylän yleiselle puutarhajätepaikalle.

Sienistä puheenollen, olin tänään lenkillä tuolla harjulla ja varasin taskuun
muovipussin siltä varalta että saan sienet kotiin jos sellaisia tielleni osuu.
Ja olikin hyvä säkä! Tänä vuonna on mahdottomasti herkkutatteja. Eräs sieni-
ekspertti sanoi tv:ssä että niitä on paljon nyt sen takia kun on niin lämmintä.
Kantarelleja on vaan paikoittain, riippuen siitä missä on satanut vettä. Täällä
meillä ei ole ollut kovia sateita, ainakaan vielä.
Mutta kyllä Skoonessa ovat saaneet nyt vettä tarpeeksi. Alikulkukäytävien
kohdalla on yleensä notkelmat ja sellaisiin on moni auto uponnut. Joku oli jopa
joutunut uimaan autosta pois.

http://www.aftonbladet.se/nyheter/article19453631.ab

Joo, hyvin synkältä näyttää maailman meno. Eikö siellä Suomessa ala jo pelottaa
kuinka tilanne kehittyy? Kannattaako minun taloani kaupitellakaan, jos sieltä
joku sukulainen joutuu turvapaikkaa hakemaan? -
Natoon vetoaminen saattaa vaan ärsyttää isoa naapuria. Ennenkuin arvataankaan
on tankit ja muut pössykät porstuassa.

Niin tuntuu täälläkin että paras aika on takanapäin.
Vaalit on kahden viikon päästä, mutta ne ei taida paljon lohtua antaa.
Uuslipilaarit ovat ajaneet kansankodin maan tasalle 8 vuodessa ja vaikka
vanhat kokeneet konkarit tulisivatkin remmiin, niin en minä ainakaan niin
vanhaksi elä että ehtisin tuntea vanhan hyvän ajan Ruotsia. Ihmiset
voivat tosi huonosti täällä.

Elokuun viimeinen päivä. Ilma harmaa, sumuinen.
Uskottava on, että kesä alkaa olla takana päin.
Aikaisempina vuosina saattoi innostua ajatuksesta, että kannattaa lähteä sienimetsään. Nyt on tilanne se, että ihanat haaparouskut ovat kokonaan kadonneet vanhoilta kasvupaikoiltaan. Tattejakin oli tässä omassa pihapiirissä löydettävissä, ja mustaa rouskua jopa nurmikossa. Nyt ei mitään!
Olisi mielenkiintoista kuulla, mikä on sienet karkottanut, mutta eipä ole selitystä kukaan keksinyt.

Meillä on kaadettu puita ja kamala risusavotta edessä. Paikallinen työkoneen omistaja on luvannut tulla edes kasaamaan oksat, mutta tuohonhan ne jäävät maisemaa koristamaan, koska havuhaketta ei oteta missään vastaan. Ne voisi ehkä talvella polttaa, mutta eihän me täällä silloin olla.

Olo tuntuu apealta, kun uutisissakin vain puhutaan Ukrainasta ja uhataan sodalla. Vaikea olla optimistinen ja uskoa parempaan.
On ihan se fiilis, että kaikki hyvä on takanapäin.