Eilen oli musta päivä siellä sun täällä Ruotsissa.
Ensinnäkin oli uskomaton uutinen että juna ajoi täyttä vauhtia vielä radan
loputtua ja ajoi suoraan erääseen asuintaloon. Siinä on "veturinkuljettajalle"
varmaankin vapaata valtion leipää pitkäksi aikaa, eikä tarvitse yöllä olla
tylsistynyt junan vaunuja siivotessa. Veikkaan, että avain oli veturissa
paikoillaan ja siivooja päätti kokeilla, toimisiko se... Mutta ei tietänyt kuinka
juna pysäytetään.
Sitten oli nämä lumikaaokset sun muut. Skoonessa oli ollut sumua ja
silta, jolla onnettomuudet sattuivat, oli ollut niin liukas että siinä ei pysynyt
seisovilla jaloin liikkumaan.
Vuoden alussa tuli voimaan laki että rekka-autoissakin on pakko olla nasta-
renkaat, mutta ulkomaalaiset yhtiöt meidän laeista viis piittaavat, vaan ajelevat
kesärenkailla ja mielellään sitten lujaa.
Itsestään selvää on että jos ajaa paksussa sumussa ja huomaa jonkun
jarruttavan aivan siinä edessä niin silloin on jo liian myöhäistä.
Sillan tyhjentämiseen menee aikaa. Saattaapa olla että se joudutaan sulkemaan
ainakin siksi aikaa kun on tarkastettu ja korjattu mahdolliset vahingot.
Mutta tuota nykyajan junaliikennettä minä ihmettelen. Eikös niitä talvia ollut
ennenkin? Junat kulkivat, jos ei minuutilleen niin kulkivat kuitenkin, säässä kuin
säässä. Vanhat höyryveturit kunniaan. Sellaiset mihin saa lumiaurat eteen!