Silmämigreeni?

Tuli naurettuakin keskellä sekasortoisia tunteita kun ottivat sen
datatomografian ja kuvat näkyivät heti tietokoneen särmillä: turvotus
silmänpohjassa näytti lepäävän naisen rinnoilta, pari saman kokoista
kukkulaa.
Sanoinkin lääkärille että mieleen tulee naisen rinnat, niin lääkäriä
nauratti ja sanoi että joo, mutta silmässä niistä ei ole mitään hyötyä!

Nämä vanhuusiän silmävaivat ovat isältä perittyjä ominaisuuksia.
Siihen aikaan ei hänelle ollut mitään apua vaan hänestä tuli näkövammainen,
eikä hän nähnyt lukea eikä katsoa tv:tä.
Tänäpäivänä voidaan antaa lääkepistos suoraan silmän lasiaiseen, jos
verenvuoto ei ole sokean pisteen alueella vaan hieman sivummalla.
Siihen saan vastauksen kun olen ollut varjoainekuvauksissa.

Muistan, että isälläni oli sama silmävaiva 60-luvulla. Hän joutui makaamaan sairaalan sängyssä silmät peitettyinä. Silmiä peittävässä kuoressa oli reikä, josta pilkotti valo. Silmä katsoi valoon automaattisesti. Katsetta ei saanut siirtää.
Tulppa suli pois tällä konstilla. Myötätuntoni oli suuri, kun ajattelin, miltä tuntuu maata päiväkaudet näkemättä mitään, vieraassa paikassa. keskussairaala oli 2 h junamatkan päässä kotoa, niin että ei häntä äitikään kaiken aikaa voinut käydä tapaamassa. Minä asuin silloin jo perheineni vielä kauempana.

Täälläpäin sanotaan terveyskeskusta usein ARVAUSKESKUKSEKSI, mikä sinunkin kohdallasi on kuvaava nimitys.

Minulle määrättiin uudet silmälasit Instrumentariumissa kuukausi-pari sitten. Tarkistukseen kuului optikon tarkastus ja sitten silmälääkärin vastaanotto. Hän tarkisti silmänpaineet ja totesi alkavan harmaakaihin, mutta ei vielä suositellut leikkausta.
Miehen silmistä löysi leikattavan kaihin ja kutsu leikkaukseenkin on jo tullut.
Ilmeisesti pitää olla meikäläisen hyvin tyytyväinen palveluun.

Tällaista kirjoittelin syksyllä, kun silmävaivat olivat olleet esillä jo monta viikkoa.

MdK kirjoitti:

Nyt ei ole kysymys silmämigreenistä, mutta minulla on ollut toisen
silmän kanssa vaivoja jo 6 viikon ajan.
----
Soitin eilen lääkärinvastaanotolle ja sain heti ajan, vaikka oma lääkärini
olikin poissa ja niin sain asianmukaista lääkitystä ja kehoituksen mennä samantien optikolle tarkistuttamaan näköni.

Jahas! Tuo "hyppylääkärin" määräämä asianmukainen lääkitys
oli silmätipat ja diagnoosi: ärtyneet silmät.

Näin jälestäpäin kaduttaa etten vaatinut heti lähetettä suoraan silmäklinikalle, vaan tuhrasin silmätippojen kanssa. Optikkokaan ei nähnyt mitään hälyttävää. Kun silmätipat loppuivat, jatkoin kylmällä vedellä huuhtelulla ja jäähdytin silmiäni myös jäälohkoilla kun tuntui että silmät ovat turvoksissa ja tuntuivat lämpimältä.

Joulun jälkeen huomasin kasvoja kuivatessa että toisella silmällä katsoessa kaikki suorat viivat olivat kiemuraisia, kirjan teksti aaltoili.
Olen käynyt silmälääkärillä, jonka vastaanotolle pääsy on ollut oma lukunsa sinänsä, ja lääkäri totesi että silmässä on ollut veritulppa. Datatomografia näytti myös että silmänpohjassa on turvotusta. Uusien verisuonten muodostuminen silmänpohjassa jatkuu joitten kehittyminen ehkä voidaan pysäyttää, jos eivät ole keskellä silmänpohjaa.
Olen saanut ajan varjoainekuvaukseen, joka näyttää missä verenvuoto on.

Sanon vaan, että näön huonontuminen on tapahtunut dramaattisen nopeasti.

Terveyskeskusten hyppylääkäreillä ei ole aikaa syventyä potilaitten ongelmiin ja turvata ettei mitään pahempaa ehdi tapahtua lähiviikkojen aikana. Ensiavun voimalla saadaan potilasvirta alta pois. On lottovoitto jos ehtii saada ajan terveyskeskuslääkärille ennenkuin ajat on ehditty jakaa viikoksi eteenpäin.
Jos et onnistu saamaan puhelinyhteyttä ensimmäisten 5 minuutin aikana kun uudet listat ovat tulleet keskiviikkoaamuna, niin saat yrittää uudestaan seuraavana keskiviikkona, eli niin monena keskiviikkona kunnes tärppää.

Tällaiseksi on kansankodin turvallinen sairaanhoito mennyt.
Lääkärit hankkivat kolminkertaisen palkan hyppylääkärinä, joka
ei edistä potilasturvaa eikä kuntien sairaanhoitokustannuksia.

Optikkoreissu on tehty ja   en tarvitse uusia silmälaseja!
Siinä säästyy monta tuhatlappusta!

Kyllähän sitä tässä iässä voi laittaa lääkintätoimiin sen rahan jonka ennen vei muotihuoneille.

 

MdK kirjoitti:

sain asianmukaista lääkitystä ja kehoituksen mennä
samantien optikolle tarkistuttamaan näköni.

Kun on alamäki niin antaa mennä vaan.
Varasin ajan optikolle. Siinä samalla päätin kohentaa muutenkin ulkoista
habitustani ja varasin ajan hammashygienistille ja kampaajalle.
Katsastus kuin katsastus.
Autokin on katsastettu viime viikolla, jonka takia olen nyt niin rinta rottingilla
kun ei tarvitse auton remonttiin humata rahaa vaan tuhlaan ne tonnit omaan
päähäni!

 

Nyt ei ole kysymys silmämigreenistä, mutta minulla on ollut toisen
silmän kanssa vaivoja jo 6 viikon ajan.
Ajattelin, että olen saanut ripsen alaluomen sisäpuolelle ja se on
alkanut kapseloitua limakalvoon. En uskaltanut mennä raapimaan
sitä pois vaan laitoin hammastikulla (!) Zoviraxia luomen alle.
Vaiva häipyi ja "hiekkaa silmässä"-tunnekin hävisi. Jonkun päivän
päästä vaiva uusiutui. Niin olen itse kuurittanut silmääni Zoviraxilla
hammastikun päässä. Nähtävästi en ole ollut riittävän sinnikäs ja
hoitanut vaivaa vielä sen jälkeenkin kun oireet ovat ohi.

Nyt viikonloppuna luin netiltä että jos se on herpesvirus niin se on
vaarallista. Sarveiskalvoon voi jäädä arpia ja aiheuttaa aivan uusia
näkövaivoja. Minulla oli juuri kuuritus menossa ja aloin pelätä että
jos vaiva pahenee ensi viikolla kun on ajettava tavallista pitempiä
matkoja autolla, niin on vissiin haettava apua lääkäriltä.
Soitin eilen lääkärinvastaanotolle ja sain heti ajan, vaikka oma lääkärini
olikin poissa ja niin sain asianmukaista lääkitystä ja kehoituksen mennä
samantien optikolle tarkistuttamaan näköni.

P.S. Äitini saattoi saada allergisena reaktiona sellaisen vaivan, että
hänen kielensä turposi eikä hän pystynyt kunnolla puhumaan, eikä tekarit
mahtuneet suuhun!
Vein hänet kerran väkisellä sairaalaan kun pelkäsin että hän tukehtuu,
mutta muori puolustautui ja tuumasi: "Se on pieni vaiva mikä suuhun
mahtuu!"   - Ajattelin tästä silmäni kuurittamisesta, että mitähän
mutsi olisi tehnyt. Pieni vaiva joka silmäluomen alle mahtuu!  

MdK kirjoitti:

... on todennäköisesti silmämigreeniä...jos tätä alkaa ilmetä harva se päivä niin on hakeuduttava lääkäriin.

Olisin kyllä pelästynyt minäkin. Nuorempana kärsin migreenistä ja usein kohtaus alkoi silmien värileikillä. Nyt ei minulla ole ollut enää migreenikohtauksia vuosikymmeniin. Jos saisin tuollaisen "silmäkohtauksen" nyt, hakeutuisin kyllä silmälääkäriin tutkituttamaan silmän paineet ja silmänpohjat varmuuden vuoksi. Siitä onkin aikaa, kun viimeksi silmälääkärissä kävin. Meillä on suvussa esiintynyt silmänpainetautia ja silmänpohjasairauksia vanhoilla ihmisillä, joten todennäköisyys saada sellainen itselleni ei ole kaukaa haettua.

Luin jostain, että stressi voi laukaista silmämigreenin. Lumikaaoksesi, jos mikä on ollut sellainen.

Kiitos vaan Ruotsin lumiterveisistä - vähempikin olisi kyllä riittänyt! Taas lunta tupruttaa...

Säikähdin kauheasti kun näkökenttääni tuli ykskaks puolikuun muotoinen,
vilkkuva sahahammasreunainen värikäs kuvio. Peitin toisen silmän nähdäkseni
näkyykö se vaan toisessa silmässä, mutta se näkyi molemmissa, jopa silmät
suljettuna. Kuvio suureni suurenemistaan. Noin puolen tunnin päästä se alkoi häipyä.

Soitin ensin terveyskeskukseen ja kerroin onko aihetta toimenpiteisiin.
Sieltä neuvottiin soittamaan heti sairaalaan silmäklinikalle. Siellä ei vastattu
puhelimeen vaikka puhelinaikaa oli vielä muutama minuutti jäljellä, puhelinaika
8-11 välillä. Soitin keskukseen uudestaan ja pyysin yhdistämään sellaiseen
numeroon mistä vastataan.
Sain jutella sairaanhoitajan kanssa, joka kuunteli kertomani oireet ja sanoi että
se on todennäköisesti silmämigreeniä ja menee kyllä ohi ilman toimenpiteitä,
mutta jos tätä alkaa ilmetä harva se päivä niin on hakeuduttava lääkäriin.

Olin jo ehtinyt kuvitella että olen saamassa stroken, kun olen rasittanut itseäni
lumitöissä ja nyt tulee palkka perässä.