Minä olen aina vieroksunut terveyttä edistäviä troppeja, joita tyrkytetään mainoksissa. Tuon tuostakin joku eturivin urheilija tai laulaja kertoo menestymisensä syyksi XX-valmisteen, joka auttaa häntä jaksamaan.
Ikinä en ole uskonut.
Nyt sain taas epäuskolleni vahvistusta, kun media toitottaa, että D-vitamiinivalmisteissa ei ole väitettyjä prosentteja vitamiinia, toisissa ei lainkaan. Isolla rahalla kuitenkin niitä myydään ja mainostetaan, miksi, en käsitä. Ketä hyödyttää valmistaa lumelääkkeitä ja kaupata pahaa aavistomattomille ihmisille.
Tähän ikään olen päässyt ilman pillereiden syöntiä. Ne toki otan, minkä lääkäri määrää, en ole mikään fanaatikko siinä asiassa. Mutta luontaistuotekaupat olen aina kaukaa kiertänyt.
Olin aikoinani työssä konsernissa, joka valmisti leipää mm. saksalaiselle luontaistuotekaupalle. Ohut ja mauton leipä leivottiin saksalaisen reseptin mukaan tehtaassamme muun näkkileivän ohella, hienoksi jauhetuista grahamjauhoista, pakattiin lootiin ja lähetettiin Saksaan, jossa leivät pakattiin pieniin rasioihin ja lähetettiin takaisin Suomeen luontaistuotekaupan hyllylle, kymmenkertaisella hinnalla myytäväksi.
Ihmettelen nykyisinkin, mikä jostakin leivästä tekee "luomun", sillä maassa vilja sentään edelleen kasvaa. Liika lannoitus ehkä on vähentynyt.
Maitotöpsien kyljissä on joskus ollut merkintä lisätystä vitamiinista. Muistanko oikein: D-vitamiinista? Mistähän nekin vitamiinot hankitaan?