Mehän tultiin hiljattain Saksanmaalta, mutta kaipa itämisaika on jo ohi. Siellä herkuteltiin joka päivä mansikoilla, maksoivat halvimmillaan 99 senttiä litran rasia. Kuka nyt mansikkansa pilaa pesemällä ? Muutenkin sen maan vihannespuoli on niin edullinen ja laadukas, että niillä kuitattiin aamu- ja iltapalat, frisce Brötcheneitä ja hyvää juustoa lisäksi. Uuden sipulin niputkin näyttivät niin puhtoisilta, että siitä vain pesemättä silputtiin tomaatin seuraksi. Huuhtelen kurkut, tomaatit ja paprikat aina, mutta en salaatinlehtiä, ellei näy ihan multaa. Oli juuri tuoreen parsan sesonki, sitä syötiin ruokapaikoissa monta kertaa, mutta sehän on kuuma ruokalaji. Mies on hulluna retiiseihin, ei aina malttanut odottaa että sain pestyksi. Sanoi vaan, että nehän on pesty, hiekka vaan ratisi hampaissa. Paska haisi pelloilla Saksassakin, mutta ei kai siellä lantavesillä kastella .
Ennen lapsuuskodissa me penskat nyhdettiin pikkuporkkanat maasta, pyyhkäistiin nurmeen ja ei kun rouskuttamaan. Taisi lapsilla silloin matoja ollakin... Käsiä äiti kyllä koko ajan muistutti pesemään, sama oli koulussa ennen ruokailua.
Koiralle piti tulomatkalla etsiä eläinlääkäri Lübeckistä antamaan ekinokokki-tabletti, Ruotsiin tullessa koiralla ei saa olla 10 päivää vanhempaa lääkitystä. Eipä missään kysytty koiran papereita, sama oli viime kesänä. Ei vaan halua ottaa pienintäkään riskiä, että matkakaveri jäisi karanteeniin.
Ai että vallan neitsytperunat kuten on neitsytöljy, mielikuvamainotaa! Ennen reissua istutetut perunat ovat kunnon taimella, olivat harson alla matkan ajan hyvin itäneet ja kasvaneet. Niitä voi neitseellisiksi nimittääkin, mutta kaupasta saa yleensä keskusvaraston kautta kierrätettyjä, joista kuorta saa raapia veitsellä. Viime kesänä ostin kätevät perunankuorimakäsineet, saa nähdä joko juhannuksena olisi niille käyttöä.