Hirvikärpäset voivat pilata syksyisen metsäretken. Ne saattavat syöksyä kohti kuin pommituslaivue, napsahtelu vain kuuluu törmäyksessä. Inhotuksen väreet kulkevat kroppaa pitkin, kun ajatteleekin, miten ne kaivautuvat niskavilloihin ja mihin tahansa. Hesarin yleisönosastossa oli kirjoitus Bartonella-bakteerista ja löysin asiasta aika tuoreen lehtiartikkelin. Suomesa hirvikärpänen on levinnyt pohjoiseenkin, Ruotsissa vain Tukholman tienoille, ja pienempikin se on Ruotsissa ,niin tässä tiedotettiin. Peuroissa (kauriita nykysanastolla) näitä inhotuksia on myös, mitenkähän suurta riesaa ne aiheuttavat näille kantajille. Tässä lähimetsässä ei hirviä tiettävästi liikuskele, mutta melkein puolikesyjä metsäkauriita näen usein. Vielä en ole hirviökärpäsiin törmännyt tänä syksynä.
Turun Sanomat 3.7 2009 02:28:06
Hirvikärpänen voi aiheuttaa vaikean allergisen ihottuman. Vielä ei tiedetä, voiko myös hirvikärpäsen kantama, muun muassa sydänlihastulehduksia aiheuttava bakteeri siirtyä ihmiseen.
Hirvikärpänen voi aiheuttaa vaikean allergisen ihottuman. Vielä ei tiedetä, voiko myös hirvikärpäsen kantama, muun muassa sydänlihastulehduksia aiheuttava bakteeri siirtyä ihmiseen.
Hirvikärpäset aiheuttavat monelle metsässä kävijälle hankalia ihottumia ja allergisia reaktioita. Tutkijat havaitsivat hiljattain, että kiusallinen hyönteinen levittää myös Bartonella-bakteeria, jonka eräät muodot aiheuttavat sydänlihastulehduksia.
Vielä ei tiedetä, voiko bakteeri tarttua pistoksen kautta myös ihmiseen.
– Tarttuminen on mahdollista, mutta vielä on liian aikaista arvioida tapahtuuko niin. Tutkimukset ovat kesken, toteaa monitieteellisessä hirvikärpästutkimusprojektissa mukana oleva professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.
Tutkijoille oli yllätys, että suomalaisilta hirvikärpäsiltä löytyy bakteeria. Asiaa alettiin selvittää, kun Sveitsissä havaittiin hirvikärpäset bakteerien kantajiksi.
Bartonella-bakteerista kohistiin Ruotsissa 1990-luvun alussa niin sanottujen suunnistajakuolemien yhteydessä.
Vapalahti muistaa kohun, mutta korostaa, ettei bakteerin yhteyttä kuolemiin varmistettu.
Suomalaisten marjastajien, sienestäjien ja muiden metsässä liikkujien ei Olli Vapalahden mukaan kannatakaan huolestua uudesta löydöstä.
– Riski ei ole sen suurempi kuin ennenkään. Todennäköisesti bakteerilöydös olisi ollut aiemmin samanlainen, jos sitä olisi etsitty, Vapalahti toteaa.