Edward Munchin taulu varastettiin taas

mirjamarja kirjoitti:

Mutta että taidemuseot yhä ovat noin sinisilmäisiä, että antavat arvotaulujen riippua käden ulottuvilla seinillään, niin haloo!
Onhan hälytyslaitteita monenlaisia. Erilaisia tunnistimia ja valokennoja, hyvänen aika sentään. Ja kun hälytys tulee, ovet säppiin automaattisesti, niin ettei ulos pääse saaliin kanssa. Kuussakin on käyty!

Sanopa muuta! Silmiini osui nettisivuilta filosofian tohtori, taidemarkkinoiden tutkija Pauliina Laitinen-Laihon haastattelu Satakunnan Kokoomuksen sivuilta. Siinä hän kertoo, että FBI:n ja Interpolin arvion mukaan joka vuosi varastetaan yli 10.000 teosta. Rahanpesulainsäädännön kiristyminen ja huumekaupan valvonnan tehostaminen ovat lisänneet taidevarkauksia 2000-luvulla. Interpolin mukaan taidevarkaudet ovat neljänneksi suurin kansainvälisen rikollisuuden ala heti asekaupan, huumekaupan ja rahanpesun jälkeen. Esimerkiksi Venäjällä on nelisenkymmentä pelkästään taidevarkauksiin erikoistunutta rikollisryhmittymää.

Valtioiden kansallisissa taidemuseoissa esim. Oslossa, Lontoossa, Dublinissa ja Pariisissa on varkauksien torjuntaa ajatellen useita heikkoja kohtia. Nuo museot edustavat kaunista klassista arkkitehtuuria, mutta ovat samalla erittäin epäedullisia turvallisuuden kannalta. Usein museoissa varkaudet ovat onnistuneet siksi, että ensimmäisen kerroksen ikkunoissa ei ole ollut kaltereita. Varkaat ovat yksinkertaisesti tulleet sisään tikkaita pitkin ja hypänneet takaisin kadulle maalaukset mukanaan.

Varkauksien torjunnassa meillä Suomessa Ateneumilla on samankaltaiset ongelmat kuin muillakin kansallisilla taidemuseoilla. Lähes kaikki museot olettavat omat turvajärjestelmänsä riittäviksi, mutta kaikissa suurissa varkaustapauksissa on jälkeenpäin todettu turvajärjestelyissä mittavia puutteita. Museoilla ei yksinkertaisesti ole riittävästi määrärahoja turvallisuusongelmien ratkaisemiseen, vaikka tietoa, taitoa ja tahtoa olisikin. Maalauksen kääriminen rullalle on vaivatonta ja ne ovat kevyitä salakuljettaa nopeasti ulkomaille.

Meillä on nyt Ateneumissa Picasson näyttely. Picasson nimi tunnetaan läpi koko alamaailman ja siksi se on käypää valuuttaa niin aseiden ja huumeiden kaupassa kuin rahanpesussakin. Koskaan aikaisemmin meillä ei ole ollut esillä sellaisen kansainvälisesti tunnetun taiteilijan suurnäyttelyä, jonka maalauksia maailmanlaajuisesti järjestäytynyt rikollisuus samalla tavalla himoitsisi. Tätä nykyä noin 600 Picasson maalausta on kateissa taidevarkauksien jäljiltä. Picasson maalaukset maksavat keskimäärin useita miljoonia euroja. Kallein työ, Dora Maarin muotokuva vuodelta 1941, huutokaupattiin kolme vuotta sitten 75 miljoonalla eurolla.

Onkohan se tämä?

Suomi on säilynyt mallimaana tehokkaassa rikollisuuden torjunnassa. Kansainvälisistä taidevarkauksista Suomessa ei toistaiseksi ole kokemusta. Toivottavasti turvatoimet pelaavat Ateneumissa eikä Picasso-näyttelyn takuumiestä, Suomen valtiota tarvita taidevarkauden maksumiehenä.

Tänään on mahdollista tehdä aidon näköisiä jäljennöksiäkin. Miksi ei
tehdä jäljennöstä arvotauluista ja laiteta panssarilasin sisään. Siinä
voisi sitten näyttää varkaille pitkää nenää kun huomaisivat saaneensa
paperikuvan.

Mihin varkaat voisivat myydä niin kuuluisan maalauksen?
Ei voi ajatella muuta kuin että varkaus on tehty tilauksesta. Joku upporikas haluaa pitää seinällään taulua, jota koko maailma etsii.
Eihän hän voi edes näyttää sitä kenellekään.

Mutta että taidemuseot yhä ovat noin sinisilmäisiä, että antavat arvotaulujen riippua käden ulottuvilla seinillään, niin haloo!
Onhan hälytyslaitteita monenlaisia. Erilaisia tunnistimia ja valokennoja, hyvänen aika sentään. Ja kun hälytys tulee, ovet säppiin automaattisesti, niin ettei ulos pääse saaliin kanssa.

Kuussakin on käyty!

Helsingin Sanomissa kerrottiin, että norjalainen taidemaalari Edward Munch on joutunut jälleen varkauden kohteeksi. Rosvot heittivät kiven Oslon keskustassa sijaitsevan taidegallerian näyteikkunan läpi ja veivät mukanaan käsinvärjätyn litografian nimeltään ”Historien”. Poliisi arvioi, että varkaus oli tilaustyö ja sen taustalta löytyy järjestäytynyttä rikollisuutta. Varastetun taulun arvoksi arvioitiin noin kaksi miljoonaa Norjan kruunua (240 000 euroa). Ainutlaatuiseksi teoksen tekee se, että Munch oli sen itse käsin värittänyt.

Kaksi Munchin kuuluisimpiin töihin kuulunutta maalausta, ”Huuto” ja ”Madonna”, vietiin keskellä päivää oslolaisesta museosta elokuussa 2004. Kaksi vuotta jatkuneiden tutkimusten jälkeen Norjan poliisi löysi varastetut maalaukset vahingoittumattomina ja pidätti kolme varkaudesta epäiltyä miestä.
Toivottavasti nyt varastetulle taululle käy samoin.

Munch on nyt taidevarkaiden suosikki. Jäin miettimään, mitä varkaat tekevät varastamillaan tauluilla? Ei kai niiden varastaminen vain varastamisen vuoksi voi mikään "varkaitten paratiisi olla". Ostetaanko varastettuja taideaarteita "tilaustyönä" ja piilotetaan esimerkiksi yksityisiin taidekokoelmiin?



Edward Munch: "Historien"