Mööttipaikka

Eipä ole kummemmin tänne ehtinyt - kohta vuoteen.
Jos minun lähettämänäni tulee joku "kaupallinen mainos" - älkää avatko. Minulle livahti pöpö koneelle, joka ehti tekemään kaikenmoista ennen kuin sain sen pois. Pahin saattaa olla, että tallentamani salasanat on jonkun käytössö

MdK ilmoittautuu!
Tämä palsta taitaa vetää viimeisiään? No, ajattelin kuitenkin vielä
ilmottautua, että henki pihisee vielä ainakin yhdellä nörtillä täällä
Hämeen puolessa.

Minulla on ollut ongelmia sähköjen, tai paremminkin sähkölaskujen kanssa
tässä loppukesästä ja koko syksyn ajan.
Asunnossani oli nimittäin heinäkuussa ns 0-vika (?), jolloin kaikki pimeni.
Laitteita korjattiin ja sähköt saatiin toimimaan, mutta kun seuraavia sähkö-
laskuja alkoi tulla niin näyttää siltä että makselen naapurienkin sähkölaskut.
Sähkön kulutus oli jo kesälämpimien aikaan kuin mitä oli kovimpien pakkasten
aikaan talvella. Tiedän sähkönkulutuksen kilowattitunnin tarkkuudella, koska
minulle on jäänyt ammattitaudiksi asti kirjanpito menoista ja tuloista.

Sähkömies ei löydä vikaa. Uusi yritys taas ensi viikolla tutkia asuntoyhtiön
sähkökeskus ja toivottavasti vika löytyy. En kauan kestä sitä että sähkölaskut
näin pienestä asunnosta ovat satoja euroja kuukaudessa, varsinkin kun olen
tarkoituksella pitänyt termostaatit nollilla ja lämmittänyt pelkästään takkaa.

Joulu menee täällä kotosalla. Nuorisoa tulee maailmalta jouluksi Suomeen ja
käyvät tapaamassa vanhaa tätiä.

Toivottavasti nämä lumiset maisemat pysyvät joulun yli, vaikka pahalta
näyttää kun on luvattu lämpenevää ilmaa juuri jouluviikoksi.

Toivotan kaikille nörttiystäville leppoisaa joulun aikaa!

Hyvänen aika! Olen kuullut, että Länsi-Suomen punkeissa on tämä bakteeri yleistynyt. Oma kesäpaikkamme on Savossa ja pihan ympärillä on mäntymetsää. Olemme yrittäneet pitää pusikot poissa. Lapsilla oli joskus punkki ihossa, ei silloin ymmärretty säikähtää edes.
Onneksi sinun puremasi huomattiin.
Lähipiirissäni oli ikäiseni mies, jolla oli borrelioosi vuosikymmenet. Hän oli jatkuvien vaivojen keskellä. Asui kerrostalossa, jossa oli hissi, mutta ei päässyt ulos kuin silloin kun hänet autettiin lääkärin vastaanotolle. Liikkuminen oli niin tuskallista.

Kauniin syksyn jälkeen on nyt karmeet ilmat. Meillä on joka vuosi syystalkoot, ja harmillisesti vasta tulevana viikonloppuna. Olisi kannattanut tilata roskalavat jo viime viikonlopuksi. Olisi varmasti saatu parempaa jälkeä aikaan. Nyt menee hosumiseksi, kun pikkuista räntääkin on ruvennut ripsumaan. Luntakin kuulemma luvassa. No peittääpä tammen lehdet.  

Viime torstaina olin tyttären kanssa uimassa ja saunomassa. Tytär huomasi takapuolella lantiossa ison punaisen, soikean läiskän. Hänelle tuli punkin purema heti mieleen (borrelioosi). Seurasin sitä viikonlopun yli ja kävin sitten terveyskeskuksessa sairaanhoitajan vo:lla. Hän tunnisti heti sen punkin aiheuttamaksi, se oli jo keskustasta vaaleampi, joten se oli tyypillisesti rengasmainen.
Pääsinkin samalla lääkärin luokse, joka vahvisti diagnoosin ja sain vahvan antibioottikuurin kahdeksi viikoksi.
Olipa hyvä että tr huomasi sen, itse en selkäpuoltani katsele.
Se tässä oli ihmeellistä että tyttärelläni on parasta aikaa lääkekuuri myös punkin pureman vuoksi. Häneltä punkki poistettiin, minä taas en edes huomannut sitä itselläni olleenkaan.

En yhtään ihmettele että sinua valvottaa. Sinähän touhuilet siellä huushollissasi vanhojen tavaroitten ja muistojen parissa. Vielä kun pitäisi saada niitä siirrettyä ja vähennettyä, niin kyllä se pähkäily päässä jatkuu silloinkin kun nukkua pitäisi. Niin ja eihän aviopuolisosi kuolemastakaan vielä paljon aikaa ole kulunut.
Kuuntelin kerran prof. Kivelän luentoa nukkumisen ja unen muutoksista ikääntyessä. Uni muuttuu lyhytvaiheiseksi, uni kevenee monta kertaa yössä ihan heräämmiseen asti ja vanhukselle tulee tunne ettei ole lainkaan nukkunut.
Minäkin saatan ravata pari, kolme kertaa yössä WC:ssä tämän takia. Se on ikäänkuin ehdollinen refleksi joka on suoritettava. Kuulin radiosta siihen semmoisenkin selityksen että ihmisellä on hormooni, joka vähentää virtsan eritystä yöllä. Ikääntyessä tämäkin heikkenee ja seurauksena sitten tämä yöpissahätä.
Minä tässä aloin katselemaan valokuvia, joita minulla on tosi paljon, abuumejakin yli kolmekymmentä. Nyt olen niitä systemaattisesti katsellut ja ajatukset ovat pyörineet monissa muistoissa elämän ajalta.
Ei ole minullekaan vieras asia että joskus koko yökin on tullut valvottua. Unilääkkeitä en ota, niihin jää helposti kiinni ja niillä on haitallisia sivuvaikutuksiakin. Pääasia ettei ahdistu jos uni ei tule. Eri asia jos työssä kävisi, nyt on tuo joustamisen mahdollisuus. Harvemmin minullakaan noita nukkumishäiriöitä on, mutta jos vaan on jotain murehtimista, johon minulla on vahva taipumus, silloin valvoskelen. Asiat pyörii ympyrää päässä silloin.
Sänkyyn ei kannata jäädä kierimään, minä tosin voin silloin kuunnella puheradiota radiosta joka on yöpöydällä tai menen tv.stä katsomaan tallentamiani elokuvia ym. MdK.han kertoi joskus vaatteita silloin silittävänsä kun valvoo.
Minulle ei tule valvomisesta yleistä univajetta. Korvaan sen harkitusti päiväunilla periaatteella, ei liian myöhään eikä liian pitkiä.

Mikä siinä on, että joskus vaan ei pääse uneen, vaikka miten päin olisi. Eilen illalla jo kävi niin ja otin puolikkaan unilääkkeen. Päätin tänä iltana, että en ota sitä toista puolikasta, kyllä ihmisen pitää osata nukkua ilman myrkkyjäkin, ja tässä sitä nyt sitten istutaan yön pimeinä hetkinä.
Ei se mitään, nukun huomenissa.
Olen tehnyt huushollin mylläyshommia monta päivää, kun piti kirjahylly pienentää yhdellä kolmanneksella. Kirjoja oli joka paikassa, kun siirrettiin se jäljelle jäävä osa toiseen huoneeseen. Kauhea karsinta. Vein roskikseen kassillisen ja kirjoitin päälle OTA POIS. Ihan hyviä kirjoja, romaaneja, kerran luettu. Niin nirppanokkia täällä ovat, että 3 päivää kassia katsottuani otin sen takaisin. Kirjat ovat taas hyllyssä.
Pehmeäkantiset dekkarit heitin paperikeräyslaatikkoon. Niitä en kaipaile.
Mutta kun olen harastanut sukututkimusta pari vuosikymmentä, niin auta armias, kuinka paljon minulla on kansioita ja muistiinpanoja, vihkoja, sukutauluja, lippuja lappuja. Kirjahyllyn  tyhjennetyn kolmasosan täytän näillä. Täynnä on!
Mutta on kyllä kammarit sekaisin. Nyt sentään jo näkee, miten huonekalut sopivat, jouduin näet kalustamaan kaksi huonetta uudelleen. Asuttavan näköistä on, mutta joudun ostamaan yhden uuden maton.

Ensi lumikin on kuulemma satanut Lappiin, Täällä on perennan varretkin yhä vihreinä. Parin viikon kuluttua tulee roskalavat, siihen mennessä on varret katkottava ja nurmikot haravoitava.
No nyt menen taas lappeelleni. Hyvää yötä tai sanonko huomenta.
Kummin päin vaan!

Ihmeitten aika ei ole ohi! Täällä on käynyt nörttejä!
Lueskelin, että vaarikin on jättänyt merkkejä käynneistään. Oli jättänyt
linkin kuinka voi käyttää älypuhelinta langattomilla verkkoalueilla liikkuessaan.
Ja näköjään on lentänyt jo syyskuussa hanhen selässä Mazzaroniin.

Raportti täältä Kanta-Hämeestä:

Muuten ei mitään hätää, mutta liikkuminen on jäänyt vähemmälle. Syyttelen
itseäni, että en ole ajatellut niin paljoa että nykyaikana on näpsäkämmän
näköisiä ulkoilukenkiä, verrattuna niihin painaviin vaelluskenkiini, jotka ovat
olleet parhaat lenkkikenkäni, mutta jotka ovat muuten niin rumat ettei niillä
viitsi esim. kaupungille mennä. Ostin Salomon-merkkiset ulkoilukengät, jotka
tukevat myös nilkkoja. Ovat tukevapohjaiset, mutta kevyet cortex-päällisen
ansiosta. Nyt ei lenkillä käynti ole pelkkää kipua. Pidän mukana myös
istuma-alustaa ja voin levätä vaikka kannon nokassa.

Nimimuisti on minultakin mennyt ja kun aion tarkistaa jotakin googlettamalla,
niin en sitten muistakaan m itä piti googlettaa. Niinkuin nyt eilen, kun en
muistanut yhden amerikkalaisen presidentin nimeä, niin tänä aamuna se
nimi tuli mieleen: Jimmy Carter.
Kaikki entiset elossa olevat amerikkalaispresidentit ovat lyöttäytyneet yhteen
kampanjassa, missä toivovat ettei kukaan äänestä Trumpia. Ei sitä monta
kertaa tapahdu vastaavaa maailmanhistoriassa.

Ostoksilla voin vielä käydä itse kun minulla on auto pakko-omistuksessa vielä
n. 1 ½ vuoden ajan, ennenkuin on lupa myydä se.
Silmälääkärireissuilla Tampereelle on veli kuskannut, kun muut kulkuyhteydet
ovat niin hankalat.

Mutta muuten tuntuu että "humetti" vielä toimii ja olen pystynyt hoitelemaan
kaikki asiani itse, samoin tekemään nämä kotityöt ilman apua. Olen kiitollinen,
että saan olla tässä iässä vielä näin terve, kun nuorempi polvi ei ole yhtä
onnekasta.

Olen aikaisemmin kertonut miniästäni, joka on sairastanut syöpää, joka on
uusiutunut ja hän on siitäkin selvinnyt näihin päiviin saakka.
Kesälomalla tuli toiseen jalkaa sellaisia oireita että hän meni sairaalaan ja
koska hänen taustansa tiedettiin, niin tutkittiin tavallista perusteellisemmin.
Todettiin, että on etäispesäkkeitä paksussa suolessa ja maksassa.
Hänet leikattiin eilen ja poikani kertoman mukaan leikkaus on mennyt hyvin.
Suolesta on otettu pätkä pois, niin säästyi stomilta. Samoin maksasta on leikattu
pala ja toivottavasti se riittää. Maksa kasvaa ja parantaa siten itsensä.
Toivottavasti toipuminen menee hyvin. Tyttö on kyllä rautaa ja elämäntahto
luja.

Täällä Hämeessä on jo maa ollut kuurassa parina aamuna. Koivut ja muut lehtipuut
ovat jo varistaneet lehtensä.
Syksy on siis tullut, mutta on aika kodikasta kuitenkin kun saa sytyttää takkaan
valkean ja saa poltella kynttilöitä (joitten on oltava sellaisia etteivät aiheuta
tulipaloa).

Hyvää syksyä kaikille nörttikamuille!

No moi   kaikille.
Hymiöt on näämmä jotenkin muutettu? Vai ovatko samat kuin ennen?
Olen teettänyt pienen remontin vain yhdessä huoneessa, mutta voihan nenä, mikä kaaos täällä on. Päätin, että karsin nyt sitten turhat pois, kun kerran joudun siirtelemään hyllyjä ja kaappeja voidakseni sijoittaa sen yhden huoneen mööpelit johonkin rakoon. Sa,man tiem paiskaan pois sellaista, jota en tarvitse. No herrainpieksut, en oikeastaan tarvitsisi mitään!
Olin sukututkimusmessuilla viikonloppuna. Niin virkistävää ja vaihtelua arkeen. Paljon tuttuja ja tuntemattomiakin. Esittelin anoppini sukua omassa loossissani, ja kyllä mielenkiintoa riitti.  Yleensä ihmiset kertovat omista suvuistaan, varsinkin, jos ne vähänkin sivuavat samoja seutuja tai ovat suorastaan samaa joukkoa.

Olin jo luullut ettei tänne enää tule kuin minä. Kiitos, että te muutkin havahduitte muistamaan Ikinörtit!

Varaan meille tähän kahvilaan nurkkapöydän ihan meitä varten. Jospa satutte liikkumaan täällä päin niin olkoon tämä tapaamispaikka. Olisi kiva kuulla kuulumisia toisilta ikinörteiltä. MdK ehdotti elokuussa vaikkapa vain kuukautista tapaamista.
Minulla on sellainen epäilys että iän karttuessa tulee karsittua yhtä sun toista. Jäänyt ikinörttienkin tapaaminen, joten vieraantuminen on seurauksena.
Mitä teille kuuluu?
Itse vielä pärjään omillani, kontit (jalat) kipeytyneet ja kävely ei suju enää kuten ennen. Pyörällä vielä uskallan ajella, ainoa riski sisältyy ajoon lähtiessä ja pyörältä pois noustessa. Viime syksynä ostin matalarunkoisen pyörän, mutta olisi kannattanut ostaa kolmipyöräinen. En tiedä kannattaako enää sitäkään hankkia.
Kesäkuussa sain sairaalareissultani rollaattorin. Kävelysauvoillakin pärjään ja ilmankin lyhyitä matkoja. Rollaattorilla teen kävelylenkkejä, ei tarvitse pelätä horjahtamista, jos jalkaa äkkiä kipu kirpaisee. Ainoa keino säilyttää kävelykykynsä on kävely. Kas liikaa kun tulee oltua takapuoli tuolissa tai keinussa. Kyllä tästä syyn laitan myös tietsikan edessä istumisen.
Minulla on onni että kaikki kolme lastani asuvat Turussa. Nuorin poikani mielellään kuskaa minua Citymarkettiin. Silloin saan tuotua isomman satsin kaupasta, on se iso helpotus. Muutenkin käyvät ja apua tarjoavat, tytär käy aika usein.
Järki kulkee vielä jotenkin, ainakin itse niin luulen. Nimimuisti on huonontunut selvästi. Huvittaa kun juttelee toisen samanikäisen kanssa ja vähän väliä pysähdymme miettimään ketä tarkoitamme kun nimi ei vaan helpolla tule mieleen.
Monissa asioissa googlesta on apua, oletteko huomanneet. Illalla sängyssä ajattelee että katson tuon huomenna googlesta, mutta eihän sitä enää aamulla muista.
Mirjamarjan ja Maikin kanssahan me olemme vanhimpia jäseniä, mutta perässä te muutkin tulette.
Syksy saapuu ja vaatteita on päälle lisättävä. Ilmeisesti Faari vaimoineen palaa taas Espanjan lämpöön.