Sukututkimuksesta kiinnostuminen

Oli  varmaankin jännittävää kuulla sellaisista elämänvaiheista!

Katsoin eilen illalla viimeisen osan täkäläisestä tv-ohjelmasta
"Vem tror du att du är", missä kaivellaan jonkin julkkiksen suku-
juuret esille.
Eilen oli mukana Mårten Palme, (murhatun pääministeri Olof Palmen
vanhin poika) jonka suvun taustasta on koko kansa tiennyt sen
että Palme oli hyvin hienosta suvusta, aivan aatelisesta, ja aiheutti
suvullensa järkytyksen kun liittyi sosiaalidemokraatteihin.

Mårten  kertoi että suvussa kiertää huhuja että kanta-isä olisi
Kustaa Vaasa ja äidinkin puolelta jäljet johtavat ehkä Tanskan
kuningashuoneeseen.
Avustajat olivat pystyneet kaivamaan sukujuuria 17 sukupolven
verran. Ja aivan oikein:  eräs esi-isistä teloitettiin Tukholman
verilöylyssä, mutta teloitetulla oli poika (Kustaa Vaasa) joka pakeni
Taalainmaalle ja hänestä tuli myöhemmin Ruotsin suurvallan kuningas.
Hänen poikansa Juhana III:n kautta suku lonkeroitui Suomen puolelle
Porvoon seudulle ja sitten takaisin Ruotsin puolelle.
Huhu oli siis aivan oikeaksi todistettu.

Mårtenin äidin, Lisbethin, sukujuuret veivät todella Tanskaan ja
kuningas Christianiin. Joskus 50-luvulla näitten kahden suvun tiet
kohtasivat.
Mårten ei sanonut ollenkaan tuntevansa mitään yhteistä näitten
hienojen sukujen kanssa, eikä vaikuttanut ylenpalttisen otetulta.
Paitsi joittenkin värikkäitten sukulaisten elämästä, esim. isoisänsä
isän sisaren kohtalosta, kun sisar oli muuttanut Englantiin ja
liittynyt naisjärjestö Sufragetteihin,  joka taisteli naisten äänioikeuden
puolesta.

Osallistuin pari päivää sitten sukututkimusta käsittelevälle foorumille.
Sieltä löytyi henkilö, joka halusi lisätietoja minun isäni suvusta.
Kun otin henkilöön yhteyttä, totesimme, että meillä on yhteinen esi-isä, joka on syntynyt v. 1759 ja eli torpparina Lopella.

Täsä suvussa on monia erikoisia elämänkohtaloita, koska kaikki suvun jäsenet eivät ole olleet torppareita ja pienviljelijöitä, vaan myös käsityöläisiä ja kauppiaita. Ovat liikkuneet eri puolilla Suomea. Rippikirjoista ja paikallishistorioista on löytynyt mielenkiintoisia tapahtumia joidenkin kohdalla, niin kuin uuden sukulaiseni esipolvien tapauksessa.

Tämän yhteisen esi-isämme nuorempi veli meni leipurinkisälliksi Hankoon. Leipuri kuoli ja rouvan oli pakko solmia uusi avioliitto, että pakari säilyi. Niinpä avioitui itseään 15 v. nuoremman kisällinsä kanssa. He ottivat kasvatikseen kisällin veljentyttären, Loviisan, joka kuului loppilaisen esi-isän lapsilaumaan.

Eipä aikaakaan, kun tämä kisälli, joka siis oli nyt leipurimestari, meni ja hukkui mereen. Rouva ei kauan aikaillut, vaan iski silmänsä hattumaakariin, 25 v. itseään nuorempaan, ja naimisiinhan siinä päädyttiin. Niinpä rouvalla oli jo leipomo ja hattukauppa, sillä eikös vaan se hattumaakarikin kuollut muutaman vuoden kuluttua!  
Tämä aikaansaava rouva ei siis ole verisukulaiseni, mutta hänen kasvattityttärensä on.  Hän peri hyvänlaisen omaisuuden aikanaan.
Uusi tuttavuuteni on tämän tyttären jälkikasvua.

Siinä olisi hauska romaanin kaava jollekin sujuvakynäiselle viihdekirjailijalle. Kaari Utriohan on tällaisita aineksista monta kirjaa saanut aikaan, ja moni muukin.

 

faari kirjoitti:

tuolla bättrefolkilla on paremmin muistiin merkityt "kantakirjat".

Olen huomannut saman. Esim. jos joku on tehnyt itsesurman
niin arkistosta löytyy tarkka selonteko tapahtumasta.

Joissakin seurakunnissa on kirkonkirjat saattaneet tuhoutua tulipalossa
jolloin saattaa tulla "musta aukko" sukututkimusten tekijöille. Muuten
täällä ollaan oltu hyvin tarkkoja kaikennäköisten pienten sivuhuomautustenkin
tekemisessä, joten hyvällä mielikuvituksella varustettuna saattaa saada
hyvän kuvan esi-isistään ja -äideistään.
Maakunta-arkistoista voi löytyä kuvamateriaaliakin.

Kuvamateriaalia on kyllä Suomenkin puolella. Osuin aivan vahingossa
nettisivulle missä oli tuttu rippikuva vuodelta 1932. Ajattelin että olen
nähnyt saman kuvan jossakin muualla ja sitten huomasin että oma
isäni oli poikalauman keskellä. Saman kuvan olen nähnyt kotona äidin
ja isän albumissa.

Veljeni on innostunut sukututkinnasta. Isän puolelta ei kovin kauas pääse vanhoja maanviljelijöitä, mutta äitini äiti oli suomenruotsalaisia ja tuolla bättrefolkilla on paremmin muistiin merkityt "kantakirjat". Siellä on pappeja vaikka muurata koko helvetin peräseinä. Suomen laajimmin tunnettu esi-isäkin (Sursill ja poikansa Suursill) näkyy tuolla esivanhemmissa.

Lainaus :

Ĺngerman, Erik Östeninpoika, Sursill s. 1480 (syntymäaika noin) Teg, Uumaja, Ruotsi. k. 1550 (kuolinaika noin) Teg, Uumaja, Ruotsi. Talollinen (ylhäinen) Länsipohjassa, Uumaja.

Eric Ĺngerman, kutsumanimeltään Sursill, oli ylhäinen talonpoika Uumajassa ja hänellä oli paljon lapsia, joista viisi hajaantui Suomeen. Genealogia Sursiliana: Mahtava talonpoika, joka asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä todennäköisesti jo ennen vuotta 1539 mutta varmasti viimeistään siitä vuodesta lähtien... Ilmeisesti lähtöisin Ĺngermanlannista. Varakas talollinen ja lautamies. Lienee kuollut iäkkäänä 1550-luvun alussa. Lisänimi Sursill (hapansilakka) oli ĺngermanlaisen ruoan mukaan annettu kutsumanimi. Lapset: Catharina, Magdalena, Östen, Carl, Margareta ja muita lapsia.Yllämainitut 5 lasta muuttivat Suomeen, ensimmäisenä Catharina.

Oliskohan tuo alkuperäinen nimi Ängerman ja ameriikankoneissa vääntynyt?

Kiitos vihjeestä, mirjamarja! Talven aikana saattaa moni tunti vierähtää
kun kääntelee "kiviä" mitä niitten alta löytää. Olen laittanut muistiin
SSHY:n ja HiSkin.
 

Käy katsomassa Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen (SSHY) sivuja, joilla voi selailla vanhempia rippikirjoja veloituksetta.
Jos kiinnostut tietämään tuoreempia tieoja kuin 120 v. niin yhdistykseen kannattaa liittyä. Jäsenille kaikki digitoidut kirkonkirjat ovat katsottavissa.

Suomen Sukututkimusseura ylläpitää HisKi-ohjelmaa, johon on talletettu käsin kirkonkirjojen tietoja. HisKi on työn alla, kesken jäänyt yritys, joka ei ole aina täysin luotettava, mutta suureksi avuksi kun etsitään esim. juuri sinun kadonnutta isoisoisoasi.
Kun tiedät nimen ja jotain muutakin faktaa, niin HisKi saattaa löytää hänet jostakin toisesta seurakunnasta.
HisKin selailu on kaikille ilmaista.
SSS:n sivuilla on myös keskusteluohjelma Suku Forum, josta voi löytää hyviä vinkkejä.

Täällä meillä on menossa ohjelma "Vem tror du att du är", missä
muutamien julkkisten sukujuuria etsitään. Joittenkin sukujuuret
on onnistuttu jäljittämään 1400-1500 luvuille.

Itsekin olen netin välityksellä alkanut kaivella isäni sukujuuria, mutta
nyt olen juuttunut 1800-luvun alkupuolelle enkä löydä isäni isoisän isän
syntymäaikaa enkä -paikkaa. Pitäisi nähtävästi päästä maakunta-
arkistoihin käsiksi?

Mirjamarjahan on tehnyt sukututkimusta, jos oikein muistan? Onko
liityttävä jäseneksi esim. Genealogia.fi jos sitä kautta pääsisi paremmin
käsiksi puuttuviin asiakirjoihin?

Kun etsin kastettujen kirjasta nimiä niin vilahteli ohi hauskoja vauvojen nimiä,
esim. Apollonia, Prudentia, Antipas...

Kuolleitten kirjassa oli monessa tapauksessa merkitty myös kuoleman syy,
jotka olivat sellaisia "lääketieteellisiä" nimityksiä ettei niistä kyllä saanut
selvää mikä se kuoleman syy olikaan. Oma mummonikin käytti mm. sanontaa
"napalyöppäri on paikoiltaan", jos jollakin oli kovat vatsakivut.

Onko muita nörttejä, jotka ovat kiinnostuneita omasta alkuperästään?