Tänä vuonna on varoitettu kamalista petopunkeista jo keväästä asti. Punkki levittää tuhoa ja sairauksia jo kohta koko Suomen alueelle, ei ainoastaan Ahvenanmaalle, jossa sitä perinteisesti on tavattu. Jokunen Länsi-Suomessa. Kyllä se on tuhojaan tehnytkin, suvussanikin onn yksi henilö, joka kuoli lopulta punkin aiheuttamaan sairauteen.
No nyt on hirvikärpästen vuoro. Ne virkistäytyvät, kun Itä-Suomen mustikat kypsyvät. Kesälahden seutuvilta ne ovat siirtymässä pohjoiseen ja pyrkivät Savoon, minkä olen omin silminkin voinut todeta takavuosina. Inha elikko, joka saa väristyksiin jokaisen, joka on sen kohdannut.
Tänään sitten kerrotaan lehdessä söpöä kimalaista muistuttavasta ellotuksesta, joka voi munia ihmiseenkin toukkansa, jotka pureutuvat esim. silmämunaan kynsin hampain, niin että omin voimin ei toukista pääse. Yök. Unohdin sen nimen, mutta sieltäpähän se netistä löytyy. Se on hirvien sieraimiin kömpivä siivekäs joka munii sieraimeen munansa. Hirviparat. Varmasti lokakuinen luoti on heille pelkkä helpotus!
Joko kerroin, että mökillämme on karhu, aivan aidan takana, josta se tarkkailee mökkien pihamaita. Niin meidän kuin lähinaapureidenkin. Lisäksi meillä on myyriä. Lehdessä annettiin ohje tuulihaukan pesäpöntön tekemiseen. Se kuulemma pitää myyristä. Suosittelin isännälle puhdetöitä.
Saunarannassa on jälleen joutsenperhe. Se ei toki ole vaarallinen, ja tytär yrittää solmia suhteet emolintuihin. Istuu laiturilla liikkumatta ja joutsen lipuu siinä laiturin edessä. Vaaralliseksi se voi kyllä muuttua, jos isä-joutsen alkaa pelätä perheensä puolesta. Siksi tytär on kyllä valmiusasemissa pakenemaan, jos joutsenen suojeluvaistot heräävät.
Hymiöiden eläinaiheet eivät ole kaksiset!