96-vuotiaana muutto Taimaahan

Tämän päivän aviisissa oli seurattu Thaimaahan muuttaneen mummelin
tunnelmia. Matkaväsymyksestä selvittyään hän on sitä mieltä, että jää uuteen
kotimaahansa. Paluulippu Ruotsiin on peruutettu.
Kastrupin lentokentällä hän oli kaatunut rullarappusissa, tunsi kipua kylkiluissaan
ja käsivarret olivat mustelmilla, mutta kieltäytyi lähtemästä lääkäriin.
Kampaajalla käynti etusijalla ja uuden keltaisen bikinin osto!
Ja pojan perheen luona olo tuntuu turvalliselta.

Toivottavasti Thimaa ottaa vanhuksen paremmin vastaan kuin Suomi. Emme antaisi kuin tilapäisen turistioleskeluluvan ikäihmiselle. Siitähän peistä taitettiin vuosi sitten kahden ulkomalaisen eläkeläisrouvan tapauksissa.
Toisaalta - Suomestakin muutetaan lämpimiin maihin talveksi vain muutamaksi kuukaudeksi ja palataan taas takaisin. Vaarihan sen osaa kertoa, miten asia hoituu.
Sitä ihmettelin niiden eläkeläsirouvien kohdallakin. Miksi he eivät asuneet molemmissa maissa vuorotellen?



Vuodet eivät tunnu nykyisin painavan ikäihmisiä. Eilen oli tv:ssä 90-vuotias kartanon rouva, joka oli sota-aikana ilman apua ja ammattitaitoa äkillisesti joutunut perintökartanon ainoaksi omistajaksi. Selvisi hengissä siitä urakasta ja oli nyt 90-vuotiana maataloutta käsittelevässä keskustelussa tyylikkäänä ja nokkelasanaisena.

http://www.aftonbladet.se/nyheter/article13693177.ab

Täällä on tullut tuutin täydeltä juttua 96-vuotiaasta Eva Bergdahlista, joka
muuttaa tänään Taimaahan, missä toinen hänen pojistaan asuu.
Hän tunsi olonsa yksinäiseksi, kun mies on kuollut aikoja sitten ja ystävät
myös kuolevat toinen toisensa jälkeen.
Aikamoinen teräsmummo. Yksin hän on tehnyt muuttosiivouksenkin asunnossaan.
Hän on tosiesimerkki ihmisestä, joka elää täysillä, tässä ja nyt.