50-60-luvun idoleja

Olin ystäväni luona käymässä Jyväskylän "naatissa", eli internaatissa, tyttöjen asuntolassa 60-luvun lopulla. Radiosta soi kovaa Tapani Kansan Delila. Istuimme kuin linnanmäen vedenneidot ikkunalaudalla nirvanassa ja kuohuviinilasit kädessä, kun kuulimme ikkunaan vihellystä ja kas, siellähän veljekset Eero ja Jussi Raittinen olivat matkalla keikalle . He lähettivät lentosuukkoja ja jäivät hetkeksi juttelemaan ikkunan alle. Kahvit olisi tarjottu, mutta artisteilla ei ollut aikaa. Illemmalla menimme osakuntaan heidän tanssirytmejään kuulemaan ja saimme sielläkin huomiota lentosuukkojen ja muutaman sanan verran - ja polleina oltiin. Mieluummin olisi kyllä Tapani Kansalta suukot otettu, vaikka suoraan suulle.

Kyllä kai Liemolan kitara meille kaikille on tuttu.
Varkaudessa Kämärin tanssilavalla olivat laulamassa Tuula ja Paula. (Noista Paula jatkoi laulajauraansa, mutta Tuula ei).
Olin ammuskelemassa ilmakivääriradalla ja olin ampuvinani aika hyvin, kun tytöt tulivat kisaamaan naapuritiskille.
Ilmeisesti heillä oli joku Koivuniemen perhekisa menossa, mutta taidoillaan peittosivat minun tulokseni äänin 2-1

Kun asuu ulkomailla, niin vanhojen idolien seuraaminen jää. Joskus
tulee ajateltua, mitä heille mahtaa kuulua nykyään, ovatko edes hengissä.
Vuodet kuluvat heiltäkin ja moni alkaa olla 70-80 vuotias.

Kuka muistaa esim. Lasse Liemolan ja "Anna pois mun kitarain"?
Itselleni on jäänyt muisto syyskesästä -60 tai -61, kun Lasse oli
Aulangon puistossa esiintymässä. Hänellä taisi olla siinä sivussa
polttaritkin... Hänen piti kiivetä esiintymislavalle ja horjahti
käteni päälle, kun oli kiipeämässä lavalle olkapäästäni tukea ottaen.
En pessyt käteäni moneen päivään!