Tämä on nyt muotia!
Vaikka en ole mihinkään muuttamassa, kaivelen kappeja ja yritän hävittää kaiken, minkä olen sinne sullonut ja unohtanut. Jos en itse käytä, mijsi olettaisin muittenkaan käyttävän!
Mutta sitten on ne muinaismuistot. Olen kaksi päivää plarannut laatikoittain valokuvia, eritellyt ja kirjoitellut niihin nimiä ja vuosilukuja.
Albumit on sivut täynnä, ja kuvien kopioita löytyy sitten irtopainoksina. En minä jaksa ja voi hettää niitä mihinkään. Jotkut toimitan Museovirastoon. Heille valokuvat ovat tervetulleita, mieluimmin nimet ja muut tieot mukana, mutta kuulemma kelpaa muutkin.
Mutta lumppuja en sääli. Roskiin vaan, paitsi tietenkin isän vihkifrakki tai appiukon talvipalttoo! Perikunnat ovat riemumielin tyrkänneet ne meidän huusholliimme, ja nyt olen kyllä onneton niiden kanssa.