joulujutut

Eilen oli pikkuleipureita apunani. Muotoilimme toistemme näköisiä hahmoja, kaikki pullistuivat muhkeiksi uunissa. Lapset innostuivat näpertämään muotoja ja hiuksia, tuli riitaakin, kun velipoika laittoi siskopullaan pienet rinnatkin. Sisko kosti, arvaatte varmaan miten .

Sain kerran lahjaksi linnuille tarkoitetun rinkelin ja koetin muistella sen koostumusta. Sekoitin veteen rypsiöljyä, grahamjauhoja, vähän hiivaa, yhden munan, paljoin maapähkinärouhetta, kaurahiutaleita ja pellavansiemeniä. Alustin taikinan melko kovaksi, palmikoin ja muotoilin rinkeleitä, jotka vielä voitelin ja koristelin siemenillä. Paistoin normaalia matalammassa lämpötilassa ja kauemmin. Sievännäköisiä niistä tuli, ripustan aattoaamuna puuhun kauniilla jouluisella nauhalla. Ajattelin antaa lähinaapurillekin sellaisen, mutta en tiedä, onko tämä ihan oikeaoppista linnunruokaa.

Yksi lapsista oli askarrellut koulussa lumitähtiä. Taitellusta paperista leikataan lumitähden muotoisia, lautaselle laitetaan kerros liimaa ja tähti kastetaan siihen, sitten kidesokeriin. Sama kuivuttua toiselle puolelle. Kauniisti kimaltavia tuli, ei kannata tehdä kovin suuria.

Marraskuun perhonen putosi kuolleena lattialle. Nyt se on kranssin koristeena.

Katleija kirjoitti:

Siksi syyssiivouksessa heitin kaikki kuusenkoristeetkin roskiin.

Oi!
Minä se taas olen niitä, joka ei ikimaailmassa heitä mitään pois, varsinkaan kuusenkoristeita! Minulla on äitini lapsuudenkodista muutama muodoton lasipallo, omasta lapsuudenkodistani joulukelloja ja tietenkin omien lasten väkertämiä taideteoksia. Minun joulukuuseni on katsaus roinaan kymmenien vuosien ajalta.

Miten nyt käy, kun olemme päättäneet panna kuusen ulos ikkunan taakse! Ajattelin koristaa sen lintujen ruokintapalloilla, kelpaisikohan sapuska niille kuusen oksilta nokittuna? Lintulaudan alla on siemeniä kamalasti, koska mustarastas ei osaa syödä laudalta, vaan se pärisyttää siemeniä ympäriinsä ja nokkii sitten ne maasta. Illalla katselimme ikkunasta isoa rusakkoa, joka käy iltapalalla lintulaudan alla.
Päivällä lintuparvessa on pari punatulkkuakin. On aika sekalainen porukka, joka siinä käy.

Minulle kävi hieman hassusti. Olin aikonut heittää roskiin muovikuuseni vintiltä. Siksi syyssiivouksessa heitin kaikki kuusenkoristeetkin roskiin. Nyt kuitenkin pojanpoika, joka on monena jouluna kuusen koristanut kinui sitä kuusta ja minä hellyin.
Tuolla se on parvekkeella nyt tuulettumassa. Ei auta muu kun lähteä huomenissa kuusenkoristeet hankkimaan, mutta en niin paljon kuin mitä niitä ennen oli. Onneksi en kuusenkynttilöitä pois heivannut.
Citymarketista jo latvatähdenkin ostin, mutta se oli unohtunut kauppakärryyn ilmeisesti eikä löytäjä ollut sitä neuvontaan palauttanut. Hankalaa tää höperyys.

Minuun ei ole jouluvillitys vielä iskenyt. Eikä iske tänä jouluna.
Katselin kaupungilla käydessäni kuinka ihmiset säntäilivät sinne tänne
vauhkona. Aivan sääliksi kävi.

Jouluvillitys alkaa väkisinkin. Kävimme myyjäisissä, joissa oli tosi hyvää ja itse tehtyä käsityötä. Kaikki oli hyvää ja into ostamiseen syttyi.
Esim alpakanvillaiset rannekkeet velipojalle, joka kärsi vaikka miten monesta vaivasta, mm. rannesärystä. Hilloja, kakkuja, torttuja, myssyjä, koreja, huovutettuja koriste-esineitä, kuten reikäleipä ja ruusu !!... oi ei.

Yritin ostaa mahd. vähän, koska käsintehdyssä on myös käsintehdyn hinta!
Pois piti paeta, kun olin ostamaisillani paperinarusta kudotun ovikranssin.