Lehtokotilot

mirjamarja kirjoitti:

Kaikki kesän kukat kuivuvat, joten aloin repiä rankoja pois. Joka pöhheikön alla on pesäke lehtokotiloita. Minun on varmankin kaadettava pois pionin varret. Ovat vain pihan korsitus, joten vähän emmin niin radikaalia tekoa. Vaikka on näin kuumat ilmat, ovat kasvit kuitenkin aika hyvin selvinneet.

Minun puutarhastani ovat lehtokotilot kadonneet helteiden aikana. Kitkin toissa päivänä tuon kuvassa näkyvän pitkän penkin ja löysin vain kolme tyhjää kuorta. Pioni- ja saniaispenkeistäkään en ole niitä löytänyt. Vuorenkilvet ja raparperit olivat keväällä aivan täynnä kotiloita. Nyt nekin ovat noista kiusankappaleista vapaat. Olen ajatellut, että kotilot ovat kaivautuneet maahan hellettä pakoon ja nousevat sieltä taas sateiden tultua. Vai olisiko niin onnellisesti, että helle ja kuivuus tappaisivat ne?

[You must be registered and logged in to see this link.]

Sääli, jos joudut pionisi jo katkomaan. Minusta ne ovat kauniita pihan koristuksia syyspakkasiin saakka niin kuin saniaisetkin. Jospa kokeilisit Ferramol-etanasyöttiä ripotella penkkeihisi. Minulla ainakin tehosi ja etanat vähenivät keväällä silmin nähden.

Kuivuus on täälläkin kiusana kasveille. Ihmeen hyvin ovat kuitenkin selvinneet. Juhannuksen jälkeen on satanut vain nelisen kertaa ja todella vähän.
Kaivosta on viisi rengasta jo tyhjänä. Minäkin kastelen kasvejani niukasti. Nyt syysleimut saavat juoda vettä pari kertaa viikossa, että jaksaisivat avata nuppunsa. Mittari on nimittäin täällä taas kivunnut hellelukemiin.

mirjamarja kirjoitti:

Kerääntyvätköhän ne pahukset hakkeen alle! Yök yök. En ole vielä perehtynyt.

Siellä niitä on herkuttelemassa.
Meillä talviasunnolla niitä in myös riesaksi asti. Heittelen ne kadulle keskipäivällä helteeseen, niin eivät lähde vaeltelemaan ja autot ajelevat ne liiskaksi.

Kaikki kesän kukat kuivuvat, joten aloin repiä rankoja pois. Joka pöhheikön alla on pesäke lehtokotiloita.
Varsinkin komeat poionipensaat suojelevat hyvin. Juurilla on vielä kosteaa, joten kotilot kerääntyvät sinne.
Onneksi meillä on lujahermoinen isäntä, joka pystyy tappamaan jopa kotiloita.
Minä en pysty. Nytkin pakenin koneelle karkuun, kun hän rupesi pyöveliksi pihalla.

Onhan ne niin nättejä mönkiäisiä, pyöreitä ja kaunis spiraali kotilossa. Yök.

Minun on varmankin kaadettava pois pionin varret. Ovat vain pihan korsitus, joten vähän emmin niin radikaalia tekoa.
Vaikka on näin kuumat ilmat, ovat kasvit kuitenkin aika hyvin selvinneet. Emme ole kastelleet lainkaan, kun olemme osan aikaa kuitenkin mökillä. Turhaan kasvit tottuisivat saamaan vettä. Nyt joutuvat työntämään juurensa syvälle maahan ja hakemaan kosteuden sieltä. Hyvin ovat pärjännet paitsi koristeomenapuu, joka ripottaa lehtensä kuin syksyllä. Jouduin haravoimaan jo isot kasat. Nurmikossa on yhä lehtiä mahdottomasti.

Mutta kotilot! Niitä on yhä enemmän, tai sitten vain huomaan ne nyt paremmin, kun kuivuus on tappanut pienen ja matalan rikkaruohon penkeistä. Yhdessä kohdin minulla on koristehaketta pitämässä rikkakasvit kurissa. Kerääntyvätköhän ne pahukset hakkeen alle! Yök yök. En ole vielä perehtynyt.