Kehua saa

8 vuodessa kertyy romuvarastoon yllättävän paljon "jos tuota johonkin vielä" tavaraa. Tänään tehtiin raaka tilanlisäys. Ilmeisesti ensi viikolla jo löytyy jollekin käyttöä, mutta onneksi kaupastakin saa.
Kasasin kupariputkenpätkät laatikkoon ja laitoin roskiksen viereen. Tunnin päästä oli kelvannut jollekin romunkerääjälle. kilohinta pyörinee siinä 3 euron nurkilla ja sitä oli kilon verran

Kutistuneet vaatteet veks!

Pitäähän näin itselle tärkeä asia ilmoille saada. Nimittäin eilinen päivä kului komeroiden siivouksessa. Alkusysäyksen tälle siivoustoiminnalle sain uutisesta, jossa kerrottiin kuinka paljon ihmisillä on vaatteita kotonaan kirppareille vietäväksi. Siispä tuumasta toimeen. Melkein kaikki "kutistuneet" vaatteet pakkasin ja vein läheiseen Uffin säiliöön. Optimistina jätin vielä muutamat pitkikset ja puserot odottamaan, jos vielä kuitenkin.....Turkkikin lähti, joka oli jo vuosikausia ollut käyttämättömänä. Tyttären muodot olivat myös sen verran runsastuneet, että se oli nyt hänelle sopiva. Pääsin siitäkin.

Poisheittämisvimma yltyi ja komeroista lähti siinä samassa muutakin. Heitin kaikki joulukuusen koristeetkin pois, koska nyt saa loppua sen muovikuusen kasaaminen jouluksi. Helepotus sekin. On se mukava kun voi karsia karsimisen perään ja jättää lopulta jäljelle vain ne välttämättömät.
Löytyipä tavaroiden joukosta keskenjäänyt koruommeltyö, jonka nyt yritän valmiiksi saada.

Jäi vielä viides komero täksi päiväksi, mutta se onkin helppo homma hoitaa. Kauhea kuinka paljon siellä on piuhoja ja jatkojohtoja. Ynnä lastenlasten leluja. Pitäiskö niistä osa säästää sille pojanpojan tyttelille, kun hän alkaa leikeistä ymmärtää.

Kaunis päivä on tulossa, hieman viileää vielä näin aamusta, mutta taivas on aivan sees.

joskus Suomesta Espanjaan tulee 2 päivässä. Paras (niistä, jotka on tullut) on viipynyt matkallaan toista kuukautta.
Osa jää aina matkalle

Kehuttavia riittää!
Nyt haluaisin kehua postilaitosta, sillä kyllä se Kusti polkee edelleenkin ja väsymättä.

Veljeni lähetti minulle maaliskuussa postikortin Roomasta. Tänään se jo tuli minulle perille. Osoitteen alla leima "Missent to Taipei".

Kustilla on varmaan rakot kantapäissä, raukalla.

eipä yhtään hassumman näköistä. Ne telineet ovat oikein lahja rakentajille. Ei kaipaa iltajumppaa, kun on sellaisen koonnut tai purkanut.

[You must be registered and logged in to see this link.]

Kunnioittavat onnitteluni! Upea suoritus ja hyvältä näyttää. Voin kuvitella, miten hyvillä mielin katselet tänä kesänä kättesi töitä. Olet sinä melkoinen lady, MdK.

Valmista on! Eikä ollut niin suuri vaiva, kuin pelkäsin. Raskainta oli telineitten
pystyttäminen ja putkien kantaminen. Putket painoivat n 35-40 kg/kpl, retuutin
putkien päästä "apuna".



Nyt on suursiivous ajankohtainen. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Vettä on tullut kaatamalla ja oli kova ukonilmakin yhtenä yönä. Ei ole voinut
viedä mattoja ulos, eikä tehdä tontilla mitään puutarhatöitä.
Mutta eilen tein sateen lotistessa ulkona sellaisen urotyön, että tyhjensin kaikki
kaapistot keittiössä ja siivosin sisältä ja päältä ja järjestelin kamat paikoilleen
uudestaan. Sitten pesin keittiön ikkunan. Niissä puuhissa meni kuutisen tuntia,
enkä enää jaksanut pestä keittiön lattiaa, mutta ehkä tänään...

MdK kirjoitti:

Olen samaa mieltä mirjamarjan kanssa. Jos alkuperäinen kattofirma on vielä
pystyssä ja ovat käyneet tarkistamassa, ettei ole mitään muuta suurempaa remontin
tarvetta, niin ei kannata varmaankaan syytää rahaa suohon!

Kiitos, myötäelämisestä. Vanhan kunnostus on minun juttuni. Tämä lapsuuden kotini on rakennettu 1936. Isäni on uusinut mm. ovia, mutta on onneksi säilyttänyt kaikki vanhat. Tallella ovat ulkorakennuksen vintillä. Talossa on vielä alkuperäiset ikkunat. Niiden kunnostus olisi tämän kesän juttu. Nuoret naapurini ovat uusineet kaikki ikkunat vanhoissa taloissa. Minusta rakennusten tyyli on uusimisessa kärsinyt. Perinnerakentajat kehottavat varovaisuuteen korjausrakentamisessa. Tämä lapsuuden kotini on "Terijoen huvila" pohjapiirustuksiltaan. Onneksi piirustukset ovat tallella. Niissä on ikkunaluukutkin. Aivan loputon työsarka ja rahareikähän tämä asumismuoto on. Olen hyvästellyt tätä jo mielessäni viimeisen vuoden aikana. Odottelen, miten Helsingin asuntoni putkiremonttihanke edistyy. Ja sitten alkaa tapahtua!

Tässä on muuten mielenkiintoista tietoa perinnerakentamisesta/korjauksesta kiinnostuneille: [You must be registered and logged in to see this link.]

Olen samaa mieltä mirjamarjan kanssa. Jos alkuperäinen kattofirma on vielä
pystyssä ja ovat käyneet tarkistamassa, ettei ole mitään muuta suurempaa remontin
tarvetta, niin ei kannata varmaankaan syytää rahaa suohon!
On sitten uusia yrittäjiä, jotka saattavat uskotella yksinäiselle naisihmiselle vaikka
mitä korjaamisaihetta, että voi kyniä rahat pois.

Frederiikka kirjoitti:

Kakkonen lähtisi uusimaan n. 1000€:lla koko reunapellit

Jos ykkönen teki aikanaan katon, niin tottahan tietää, kannattaako se korjata vai onko uusittava. Minusta kierrätys ja vanhan uusiminen on taas ajankohtaista, kun se joitakin aikoja sitten oli poissa muodista.

Monet eivät nykyisin mieti vanhan korjaamista, vaan uusitaan oitis kaikki. Ajatellaan, että samalla rahalla vaihdetaan uusiksi koko hoito.
Kuitenkin materiaalitkin ovat ajan saatossa ohentuneet ja haurastuneet, monta kertaa ne vanhat materiaalit ovat tukevampia ja ja kestävämpiä. Niitä voi esim. korjata, kun taas uusitut on aina vaihdettava toisiin, jos jotain niille tapahtuu.

mirjamarja kirjoitti:

Oliko se 200 ihan todellinen tarjous? Mitä siihen olisi kuulunut?Tästä hommasta saa kotitalousvähennyksen.

Ykkönen piti kattohommaa lähinnä kosmeettisena. Tuolla 200€:lla heiluisivat vasara ja ruuvari, joilla kiinnitettäisiin/kiristettäisiin löystyneet reunapellit, kattolista ja räystäskourut paikoilleen. Kakkonen lähtisi uusimaan n. 1000€:lla koko reunapellit ja tekisi työn telineillä. Katsotaan nyt, miten kolmonen työn tekisi. Kovin kiireiseltä vaikutti. Työtä on kuulema tiedossa vaikka kuinka paljon. Ajattelin vielä tarkentaa ykkösen tarjousta. On iso firma ja teki tämän katon 1960-luvun alussa. Työnjohtaja, joka kävi katsastamassa kattoni on keski-ikäinen ja kokemusta omaava. Vaikutti kyllä ihan luotettavalta. Taisi ajatella mummon kukkaroakin kustannusarvion lonkalta heittäessään.

mirjamarja kirjoitti:

Tästä hommasta saa kotitalousvähennyksen.

Edellytyksenä, että tekijä on maksanut arvonlisäveronsa.

Oliko se 200 ihan todellinen tarjous? Mitä siihen olisi kuulunut?
Tästä hommasta saa kotitalousvähennyksen.

MdK kirjoitti:

Frederiikka kirjoitti:

Järkeni sanoo, että kattoni tarvitsee muutakin kuin kosmetiikkaa.

Lykkyä tykö että saat topakan ja kohtuuhintaisen kattopeltien korjaajan.
Ei nämä remonttihommat enää ole kovin innostavia juttuja!

Innostus alkaa olla nyt minulla eurojen laskentaa. Kilpailija kakkonen kävi eilen. Kustannusarvio kattoremontista n.1000€. Reippaasti heitti ykkösestä, joka oli n.200€. Kolmoskilpailija tulee ensi viikolla. On tässä mummolla ihmettelemistä. Sataset muuttuvat tuhansiksi hokkus-pokkus. Järki hoi, älä jätä!

Frederiikka kirjoitti:

Järkeni sanoo, että kattoni tarvitsee muutakin kuin kosmetiikkaa.

Minä yritin vakuuttaa pojalleni, että on kysymyksessä pieni juttu, ainoastaan
muutaman paneelin vaihto. Kosmeettinen juttu. Tiesin nimittäin että tämä
minun työleirini ei ole houkuttelevinta kotikäyntien yhteydessä.
Onneksi poika itse sanoi, että on vaihdettava kaikki paneelit ja niin tehtiin.

Lykkyä tykö että saat topakan ja kohtuuhintaisen kattopeltien korjaajan, Frederiikka!
Ei nämä remonttihommat enää ole kovin innostavia juttuja! Minulla olisi ulkorappujen
uusiminen jäljellä, mutta en uskalla ehdottaa sitä pojalle tällä kertaa. Täytyy keksiä
joku hyvä syy, miksi ne kannattaisi laittaa kuntoon. Rappuset irtosivat nimittäin
"liitingeistään", kun kaiveltiin talon ympäriltä maata pois ja laitettiin uudet kosteus-
eristeet perustuksiin. Betonirappu ei kestänyt olla `tyhjän päällä`.

Onnitteluni, MdK! Hyvältä näyttää. On siinä paneelihommassa ollut urakkaa, mutta kun työn on hyvin suunnitellut, on se jo puoliksi tehty.

Minulla on menossa kattoremontin kilpailutusvaihe. Kattojäät rikkoivat pudotessaan päärakennuksen peltikaton reunaa, vahingoittivat räystäskouruja ja irrottivat reunalistaa. Tänään kävi ensimmäinen kilpailija katsastuskierroksella. Sanoi hommaa simppeliksi ja lähinnä kosmeettiseksi. Kustannusarvio n. 200 €. Huomenna tulee toinen kilpailija ja kolmaskin on vielä jemmassa. Huomista kilpailijaa odotan mielenkiinnolla. Osoitteeni kuullessaan, kertoi olevansa lapsuuden naapurini oppipoika. Sympaattisen tuntuinen kaveri, jolla on oma peltityöfirma. Tekee vaativiakin kattotöitä erittäin kilpailukykyisin hinnoin. Katsotaan, millaisen korjaus- ja kustannusarvion saan häneltä. Järkeni sanoo, että kattoni tarvitsee muutakin kuin kosmetiikkaa.


Eilen istutin 32 orvokkia amppeleihin, joita kertyi 12 kappaletta. Kolme amppeleista vien haudoille äitienpäiväksi, jos sää sallii. Ruusutkin ostin, mutta saattavat jäädä verantaa koristamaan, koska öisin mittari on käynyt vielä pakkasen puolella.

Puutarhassa kukkivat vasta skillat ja krookukset, niin kylmää on ollut. Ei tarvitse leikata vielä nurmikkoa äitienpäiväksi, kuten monena vuonna aikaisemmin. Hyvä niin! Pumppu on ilmoitellut viime aikoina olemassa olostaan ja opettanut taas hiljaa kävelemään. Totellut olen sen määräyksiä ja ihaillut skilloja lähinnä ikkunasta ja maljakossa. Hyvää on levosta tykännyt, joten luulen, että kohta taas puutarhassa möyritään.

Katleija kirjoitti:

Joko MdK on räystäälle kiivennyt?

Aamulla kello 7 oli kolmen kopla kerääntynyt takapihalleni: minä, poika
ja pyhähenki (eräs naapurini). Tämä pyhähenki oli saanut lainata telineitä
joltakin tuttavaltaan ja tuli niitä pystyttämään. Poika ja minä toimimme putkien
pystyssä pitäjänä sillä aikaa kun naapuri ruuvasi tukiputket kiinni. Rautaputket
eivät ole kovin keveitä kannettavia, sen totesimme eilen illalla kun tyhjensimme
naapurin auton ja raahasimme takapihalleni.

Koska huomiseksi (ja koko viikonlopuksi) on luvattu rankkasadetta ja kovaa
tuulta, päätimme pojan kanssa aloittaa paneleitten vaihdon hyvän sään aikana.
Muutaman paneelin vaihto ei riittänyt, vaan kävimme tilaamassa lisää paneleita
että saatiin vaihtaa koko sivu, kun oli telineet ja kaikki.

Tässä kuvia, otettu aamulla kun miehet olivat saaneet kohta telineet paikoilleen.
Toisessa kuvassa n 12 tuntia myöhemmin kun paneelit on vaihdettu. Nyt tulee
muutaman päivän rokuli, ennenkuin pääsee maalaustöihin.

Tarkoitus olikin aloituksella, että ketjuun voi laittaa kaikenlaista kehumista. Kehunkin heti sinua Mirjamarja että viestin olit kirjoittanut, sillä mukavampaa on mööttipaikalle tulla, jos on elon merkkejä muilta pienellä palstallamme.

Minä luen mielelläni mitä olette touhunneet te mökin ja talon haltijat. Arvaan teidän uupumukseen asti ahkeroineen. Joko MdK on räystäälle kiivennyt?
Minä olen pessyt keittiön ikkunan. Voi olla että olen sen jo kertonut, mutta ei sillä väliä. Nyt ovat komerot vuorossa. Vein läheiseen Uffin säiliöön kuusi takkia ja pusakkaa. Kenkävalikoimaa on myös harvennettava. Joskus olen kertonut tuosta kelsiturkistani. Mahtuuhan se tuohon komeroon, mutta ikinä en varmaan sitä enää pidä. Ostaiskohan sen joku, kun jokamiehen markkinoilla ilmoittaisi.

Otsikon mukaan kehua saa. Ja niinpä kehun tässä meidän kirjastonhoitajaamme.
Tänään katselin, kuinka kirjastonhoitaja etsi kirjaston tietokoneelta musiikkia kahdelle pienelle vietnamilaistytölle, ehkä 10-12-vuotiaille. Tytöt kirjoittivat muusikon ja kappaleen nimen paperille ja virkailija etsi ja etsi eri tavoin. "Onko tämä etunimi?" Tytöt pyörittivät päätään. "Se on vain nimi". Siis taiteilijanimi, arveli kirjastonhoitaja. Ja naputteli. Koneella on useita eri vaihtoehtoja, mutta ei onnistunut. Neuvoteltiin toisen kirjaston virkailijan kanssa ja lopulta sovittiin, että ko. musiikki tilataan Vietnamista, ja se kestää noin kuukauden päivät.
Niinpä tytöt poistuivat tyytyväisinä ja me saimme sitten hoidetuksi omat tiedustelumme.

Mutta ihailin kyllä virkailijoita, jotka paneutuivat tähän palveluun perusteellisesti ja tekevät nyt sitten kaikkensa, että tytöt saavat tarvitsemansa musiikin.

Ja ihailin myös vietnamilaistyttöjä, sillä he puhuivat puhdasta suomea.

MdK kirjoitti:

Pitäisiköhän minunkin ostaa pyörä...

Osta vaan! Malleja löytyy. Mummopyörä on ihan mukava. Siinä on korkeat sarvet ja tukeva istuin.

***
JK.Vaihteet olisivat kyllä mukavat ylämäessä...

Heijaa, Katleijaa! Hyvin tehty!

Pitäisiköhän minunkin ostaa pyörä nyt kun jalat ovat menneet sellaiseksi,
etteivät enää kestä pitkiä kävelylenkkejä?
En ole vielä saanut vastausta miltä röntgenkuvat näyttivät. Mutta pyöräily
voisi olla ihan kiva harrastus ja ehtisi nähdä enemmän näitä maisemia.

Kyllä kehunkin!

Kun itse olen juuri tuollainen kuin omakuvani tuossa vieressä osoittaa, kunnioitan suuresti kaikkia ruumiinponnistuksia, joita toiset suorittavat. Kyllä minäkin aikanani pyöräilin, mutta kun pyörä hajosi - ylirasituksesta varmaan - jäi mokoma urheilu siihen paikkaan.

Minulle riittää varovainen liikehdintä pihassa harava tms. puutarhatyökalu kädessä.

....

Katleija kirjoitti:

Ajoin retro mammapyörällä, jossa on jalkajarru ja jossa ei ole vaihteita. Tuli testattua taas itsensä.

Kehujen kera saat minulta myös "papukaijamerkin". Vau! mikä suoritus!

Minun Monark-retroni on vielä talviteloilla. Pitäisi varmaan alkaa herätellä. Nuorihan se vielä on. Ikää vasta 50 vuotta.
"Kun nuori nukkuu, on kuin panisi rahaa pankkiin."

Minulla on aihetta itseni kehumiseen tänään. Kävin nimittäin Naantalissa kylässä katsomassa velivainaan sairaaloista 83 vuotiasta leskivaimoa, kälykö hän minulle on. Ei tässä kehumista, mutta kun ajoin sinne Turusta polkupyörällä, luotettavalla Tunturi Daamillani. Siis sellaisella retro mammapyörällä, jossa on jalkajarru ja jossa ei ole vaihteita.

Matkaa kertyy yhteen suuntaan meiltä vähintäin 20 km. Mennessä oli vastatuuli, joka teki matkanteon aika raskaaksi. Kassissa oli kahvia ja banaani eväinä. Menomatkalla olikin tauko pidettävä, koska talven jälkeen kunto ei ole vielä kohonnut, toivottavasti kohoaa.
Mukavalta silti tuntui ponnistelu, tosin hieman pelkäsin miten jaksan takaisin. Aikaa kului paljon eli 2t 10min.
Perilläolo kuitenkin palautti voimat ja myötätuulessa kotiinpalu sujui kuin leikki. Tuntui kuin olisi ollut alamäkeä koko ajan. Aikaakin kului vaan 1t ja 15min.

Nyt tuli testattua taas itsensä. Poljin ylös pitkän ylämäen ja se hengästytti jkv, mutta esimerkiksi rytmihäiriötä ei se pinnistys provosoinut. Sehän tuleekin yleensä makuulle mentäessä, joten pidän sen hyvänlaatuisena enkä ole huolestunut. Joskus otan B-salpaajan siihen, että saan nukuttua.