Kuisti on ollut siivoamatta koko talven. Sinne on kertynyt niin paljon tavaraa, että olin jo ihan epätoivoinen. Mihin minä ne panen, poisheitettävät, eri sorttiset roinat, jotka pitäisi lajitella ja sitten viedä asianomaisiin pisteisiin. Kuka ne vie, minäkö monella bussilla!
Nyt sitten tartuin päättäväisesti luudan varteen. Paiskasin kaikki roippeet samaan jätesäkkiin, saavat viedä sen Sorttiasemalle. Valehdelkoot sen sisällöstä, jos eivät muuten siitä pääse eroon. Sekalaista varmasti!
Vessan vesihana ei toimi. Siitä ei vain tule vettä. Soitin putkifirmaan, tulevat, kun kerkiävät tämän viikon aikana!! No joka tapauksessa vettä on nyt sitten otettava suihkusta isoon pesuvatiin, että saan kuistiin siivotuksi. Pesin puutarhatuolit saman tien ja vähän muutakin. Vettä piti tietenkin vaihtaa. Klo 11 mennessä oli kastellut itseni sillä suihkulla jo 2 kertaa, kun kylppärin puolelta kurkottelen suihkukaappiin ja tietenkin väännän hanasta väärin.
Jälkimäisellä kerralla, kun kuorin paitaa taas päältäni, huutelee ulko-ovella poliisi. "Poliisi täällä, päivää!" Olin ilmoittanut poliisilaitokselle, että kuolinpesään kuuluvat aseet ovat käyneet minulle tarpeettomiksi, niin että sopisi tulla hakemaan. (En oli ikinä ampunut laukaustakaan)
Kielsin tulemasta peremmälle, sanoin, että puen nyt ensin päälleni, hetki vaan...ja sitten hoidettiin sulassa sovussa aseiden luovutus. Harmittaa niin, että meille ei näe kukaan naapuri! Nämä talot on suunniteltu niin ovelasti, että jokaisella on oma rauhansa. Nyt ei kukaan nähnyt tätäkään elämäni huippuhetkeä, kun poliisi kantaa kivääriä ja pussissa loppuja aseita polliisiautoon.
Olin kyllä leikkinyt ajatuksella että olisin raahannut aseet kassissa bussikyydillä poliisiasemalle, mutta se ei kuulemma ole suotavaa siviilille.
No nyt se huoli on kuitenkin poissa mielestä.
Miehellä on ollut työkaluja pienen tarvikeliikkeen verran. Tavaraa on vaikka mitä. Kaiken lisäksi askarteluhuoneen yksi seinähylly on romahtanut, ja kaikki kalliit masiinat ovat hyllyn reunoilla hiuskarvan varassa, toinen toisensa päällä.
Alle ei edes näe, mitä siellä on jumissa. Yritän saada jälkikasvuja valkkaamaan itselleen sopivat, mutta kiire kiire kiire. Minulla ei ole edes fyysistä voimaa askiksen tyhjäntämiseen, on monet jutut niin isoja ja painavia.
Ei tule lesken aika pitkäksi. Puutarhakin pitäisi saada kesäkuntoon.